Autismikirjon häiriö voi ilmetä lapsilla monin eri tavoin. Yksi yleisimmistä oireista on vaikeus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lapsi saattaa vältellä katsekontaktia, eikä hänellä ehkä ole kiinnostusta jakaa kokemuksiaan muiden kanssa. Kommunikaatiovaikeudet ovat myös tyypillisiä, ja lapsi voi viivästyttää puhumisen oppimista tai käyttää kieltä epätavallisella tavalla.
Toistuva käyttäytyminen on toinen yleinen piirre. Lapsi saattaa kiinnittyä tiettyihin rutiineihin tai esineisiin ja kokea ahdistusta, jos nämä muuttuvat. Hän voi myös suorittaa toistuvia liikkeitä, kuten käsien heiluttelua tai pyörimistä. Yliherkkyys aistiärsykkeille, kuten äänille tai valoille, on myös yleistä.
Milloin lapselle tulisi hakea autismidiagnoosia?
Vanhempien tulisi harkita autismidiagnoosin hakemista, jos he havaitsevat lapsessaan jatkuvia sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeuksia, jotka eivät parane iän myötä. Jos lapsi ei vastaa nimeensä tai ei osoita kiinnostusta leikkimiseen muiden lasten kanssa, se voi olla merkki autismista.
Lisäksi, jos lapsi osoittaa toistuvaa käyttäytymistä tai voimakkaita reaktioita muutoksiin, on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Varhainen diagnoosi voi olla avainasemassa lapsen kehityksen tukemisessa.
Kuka tekee autismidiagnoosin lapsille?
Autismidiagnoosi lapsille on monivaiheinen prosessi, johon osallistuu useita terveydenhuollon ammattilaisia. Lastenlääkäri tai neuvolan terveydenhoitaja voi olla ensimmäinen henkilö, joka huomaa mahdollisia autismiin viittaavia merkkejä ja ohjaa perheen eteenpäin.
Varsinainen diagnoosi tehdään yleensä erikoislääkärin, kuten lastenpsykiatrin tai neurologin, toimesta. Prosessi voi sisältää laajoja arviointeja, kuten psykologisia testejä ja käyttäytymisen havainnointia, jotta saadaan kattava kuva lapsen vahvuuksista ja haasteista.
Miten autismidiagnoosi vaikuttaa lapsen kuntoutukseen?
Autismidiagnoosi voi merkittävästi ohjata lapsen kuntoutus- ja terapiapalveluita. Kun lapsella on diagnoosi, voidaan kehittää yksilöllisiä kuntoutussuunnitelmia, jotka vastaavat parhaiten hänen tarpeitaan. Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa käytämme 30 vuoden kokemustamme tarjotaksemme toiminnallisia ja vuorovaikutusta tukevia menetelmiä, jotka on räätälöity erityisesti autismikirjon lapsille.
LAKU-perhekuntoutus on yksi esimerkki tällaisesta palvelusta. Se on tarkoitettu 7–15-vuotiaille lapsille, joilla on neuropsykiatrinen diagnoosi, ja heidän perheilleen. Kuntoutus voi sisältää monia eri elementtejä, kuten yksilöllisiä tapaamisia, vertaisryhmiä ja tiivistä yhteistyötä lapsen arjen toimijoiden kanssa.
Mitä tukipalveluita on saatavilla perheille, joiden lapsella on autismi?
Perheille, joiden lapsella on autismi, on tarjolla monenlaisia tukipalveluita, jotka voivat auttaa arjen haasteissa. Vertaistukiryhmät tarjoavat mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja saada tukea muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Tämä voi olla erittäin arvokasta perheenjäsenten jaksamisen kannalta.
Ammatillinen ohjaus ja neuvonta on toinen tärkeä tukimuoto. Asiantuntijat voivat auttaa perheitä ymmärtämään paremmin autismin vaikutuksia ja kehittämään strategioita, jotka tukevat lapsen kehitystä. Me Aamoksessa pyrimme tarjoamaan kattavaa ohjausta ja tukea perheille, jotta he voivat kohdata arjen haasteet luottavaisin mielin.
