Autismin varhaiset merkit voivat ilmetä monin tavoin, ja ne vaihtelevat lapsesta toiseen. Yksi yleisimmistä merkeistä on sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet. Lapsi saattaa välttää katsekontaktia, ei hakeudu muiden lasten seuraan tai vaikuttaa välinpitämättömältä ympäristön tapahtumia kohtaan.
Toinen merkki on kommunikoinnin vaikeudet. Lapsen puhe saattaa olla viivästynyt tai poikkeavaa, kuten monotonista tai yksitoikkoista. Lisäksi lapsella voi olla rajoittuneita ja toistuvia käytösmalleja. Esimerkiksi hän saattaa keskittyä intensiivisesti yhteen aiheeseen tai leikkiä leluilla tietyllä kaavamaisella tavalla. Aistiyliherkkyydet, kuten ääniherkkyys tai tiettyjen materiaalien kosketuksen välttely, ovat myös yleisiä piirteitä.
Kuinka varhaiset merkit autismista tunnistetaan lapsilla?
Vanhemmat ja ammattilaiset voivat tunnistaa autismin varhaisia merkkejä tarkkailemalla lapsen käyttäytymistä ja kehitystä. Tärkeää on kiinnittää huomiota lapsen vuorovaikutukseen, kommunikaatiotaitoihin ja leikkitapoihin. Esimerkiksi lapsen kiinnostus yksin leikkimiseen tai hänen rajoittunut puheensa voivat olla merkkejä, jotka kaipaavat lisäselvitystä.
Havainnointimenetelmät, kuten lapsen vuorovaikutustilanteiden seuraaminen, ovat hyödyllisiä. Lisäksi on olemassa erilaisia testejä, joilla voidaan arvioida lapsen kehitystä. Näitä testejä voivat suorittaa esimerkiksi lastenlääkärit tai psykologit. Varhainen puuttuminen ja tunnistaminen ovat avainasemassa, jotta lapsi ja hänen perheensä saavat tarvittavaa tukea ajoissa.
Milloin tulisi hakea ammattilaisen apua?
Jos vanhemmat epäilevät, että lapsella saattaa olla autismi, on tärkeää hakea ammattilaisen apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin voidaan varmistaa, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea ja ohjausta kehityksensä tueksi. Lapsen oma perhe voi myös saada neuvoja ja tukea arjen haasteisiin.
Ammattilaisen apua kannattaa hakea, jos lapsi ei saavuta normaalille kehitysvaiheelle tyypillisiä taitoja, kuten puheen kehittymistä tai sosiaalista vuorovaikutusta. Tukea on saatavilla esimerkiksi neuvoloista, lastenpsykiatrian poliklinikoilta ja terapiapalveluista. Oikea-aikainen tuki voi helpottaa lapsen ja perheen arkea merkittävästi.
Miten autismi diagnosoidaan?
Autismi diagnosoidaan monivaiheisessa prosessissa, joka sisältää lapsen laajan arvioinnin. Arviointiin osallistuu usein moniammatillinen tiimi, joka voi koostua lastenlääkäristä, psykologista, puheterapeutista ja muista asiantuntijoista. He tekevät havainnointeja ja käyttävät erilaisia testejä ja kyselylomakkeita kartoittaakseen lapsen kehitystä ja käyttäytymistä.
Diagnoosiprosessi alkaa yleensä vanhempien huolenaiheiden kuulemisella ja lapsen kehityshistorian läpikäynnillä. Tämän jälkeen suoritetaan erilaisia testejä, kuten autismikohtaisia arviointilomakkeita tai strukturoituja haastatteluita. Diagnoosin tekee yleensä lastenpsykiatri tai muu neuropsykiatrisiin häiriöihin erikoistunut ammattilainen.
Minkälaista tukea ja terapiaa on saatavilla?
Autismikirjon häiriöstä kärsiville lapsille on saatavilla monenlaisia tukimuotoja ja terapioita, jotka auttavat heitä ja heidän perheitään arjen haasteissa. Puheterapia voi tukea lapsen kommunikointitaitojen kehittymistä, kun taas toimintaterapia auttaa harjoittelemaan päivittäisiä taitoja ja parantamaan aistien säätelyä.
Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa tarjoamme erityisesti lapsiperheille suunnattuja kuntoutuspalveluja, kuten LAKU-perhekuntoutusta. Tämä kuntoutus on tarkoitettu 7–15-vuotiaille lapsille, joilla on neuropsykiatrinen diagnoosi, sekä heidän perheilleen. LAKU-kuntoutuksessa keskitymme perheen yksilöllisiin tarpeisiin ja tarjoamme pitkäjänteistä tukea arjen sujumiselle.
