Skip to main content

Mitä on VIG?

Mitä on VIG?

VIG-ohjauksen perusteet

 VIG-ohjaus perustuu autenttisiin video-otoksiin, joista voidaan nostaa esiin yhteiseen tarkasteluun ihmissuhteita vahvistavaa vuorovaikutuskäyttäytymistä. Asiakas on aktiivisesti mukana ohjausprosessissa ohjaamassa sitä suuntaan, jossa voidaan tukea hänelle tärkeitä ihmissuhteita.

VIG-ohjauksen avulla voidaan tukea monenlaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä ja kasvatusalan ammattilaisia. Suomessa siitä on saatu hyviä kokemuksia perhekuntoutuksessa, sosiaalitoimen avopalveluissa, vammaisten ja sairaiden lasten ryhmäkuntoutuksessa sekä varhaiskasvatuksessa.

VIG-menetelmä on kansainvälisesti laajasti levinnyt viimeisen 20 vuoden aikana ja siitä on saatu paljon kiinnostavia tutkimustuloksia, joiden mukaan videoreflektiivisellä työskentelyllä voidaan vähentää vanhemman kokemaa stressiä ja vahvistaa hänen luottamustaan itsestään vanhempana. VIG on esimerkiksi mukana brittiläisissä hoitosuosituksissa perheille tarjottavista tukimuodoista, joissa pyritään vahvistamaan lapsen ja vanhemman välistä kiintymystä.

VIG pähkinänkuoressa

  • tavoitteena on vahvistaa henkilön sensitiivisyyttä ja mentalisaatiokykyä
  • perustuu yhteiseen reflektioon vahvuuksista vuorovaikutuksessa mikrohetkissä videolla
  • vahva eettinen ja teoreettinen perusta – kiintymyssuhde, intersubjektiivisuus ja tuettu oppiminen
  • asiakaslähtöinen ja rakentuu asiakkaan tavoitteiden suuntaisesti
  • mukautuu erilaisiin tarpeisiin – asiakasryhmät ja ammattilaiset
  • koulutussuunnitelmat on standardoitu suomalaiseen käyttöympäristöön perustuen brittiläisten AVIG UK (Association for Video Interaction Guidance UK) koulutusmalliin sisältäen työnohjauksen ja tasoarviot

Menetelmä on lähtöisin Hollannista ja säätiö on tuonut sen Suomeen 90-luvulla. Suomessa menetelmän koulutuksesta vastaa Kuntoutussäätiö Lauste.

Suomalaisen menetelmää esittelevän kirjan ovat toimittaneet Mellenius, N. & Remsu, N. (toim.) 2013. Vuorovaikutus kuvassa – Videoavusteisen ohjauksen eettisyys ja käytäntö. Turenki: Kirjapaino Jaarli Oy.

VERP – Video Enhanced Reflective Practice – Professional Development Through Attuned Interactions. Teoksen ovat toimittaneet Hilary Kennedy, Mirjam Landor ja Liz Todd. (Edit.) 2015, ja siinä esitellään VIG-menetelmän käyttöä ammatillisen kehityksen tukena. VERP

Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistamisesta löytyy lisätietoa esimerkiksi MLL:n julkaisemasta oppaasta Mitä vauva miettii? Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen

Kasvun tuen arvio VIG-menetelmästä

Kasvuen tuen menetelmäkirjastoon on päivitetty toukokuussa 2018 arvio VIG-menetelmästä.

Kasvun tuki on vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde. Sen avulla levitetään tietoa ja ymmärrystä vaikuttaviksi todetuista menetelmistä.

Kuntoutussäätiö Lauste on iloinen VIG-menetelmän pääsystä arvioitavaksi menetelmäksi. Arvio on tehty huolellisesti ja se antaa oikeutta menetelmälle, jonka säätiö on tuonut Suomeen yli 20 vuotta sitten.

Käyttömahdollisuudet

VIG-ohjaus perheen kanssa

VIG-ohjaus (Videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus) on perheiden kanssa käytettävä vuorovaikutuksen ohjausmenetelmä, jossa autetaan vanhempaa tulemaan tietoiseksi hänen kyvyistään rakentaa vuorovaikutuksessa vastavuoroista yhteyttä lapseensa ja vahvistetaan perheenjäsenten välistä tunneyhteyttä.

VIG-ohjauksen avulla voidaan tukea monenlaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Suomessa siitä on saatu hyviä kokemuksia perhekuntoutuksessa, sosiaalitoimen avopalveluissa, vammaisten ja sairaiden lasten ryhmäkuntoutuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. VIG-menetelmä on kansainvälisesti laajasti levinnyt viimeisen 20 vuoden aikana, ja siitä on saatu paljon kiinnostavia tutkimustuloksia, joiden mukaan videoreflektiivisellä työskentelyllä voidaan vähentää vanhemman kokemaa stressiä ja vahvistaa hänen luottamustaan itsestään vanhempana. VIG on esimerkiksi mukana brittiläisissä hoitosuosituksissa perheille tarjottavista tukimuodoista, joiden avulla vahvistetaan lapsen ja vanhemman välistä kiintymystä.

VIG-ohjauksessa katsotaan videolta hetkiä perheen toiminnasta, joissa perheenjäsenten aloitteisiin yhteensoinnutetut reaktiot ovat vuorovaikutuksen peruselementtejä. Ohjaaja keskustelee vanhempien kanssa näistä hetkistä, niiden luonteesta ja yksityiskohdista käyttäen aktiivisesti videokuvaa. Lapsi on mukana ohjauksessa saaden vanhemmiltaan myönteistä vahvistusta omista taidoistaan olla vuorovaikutuksessa ja ilmaista itseään. Videokuvauksia ja ohjauskeskusteluita voi olla 1–4 kertaa, riippuen perheen tavoitteista ja muutostarpeista.

VIG-ohjaus ammattilaisen kanssa

VIG-ohjaus tarjoaa laajat mahdollisuudet lisätä työntekijän kykyä tehdä tarkempia havaintoja lasten välisestä vuorovaikutuksesta ja erityisesti tulla tietoisemmaksi omista mahdollisuuksistaan vahvistaa lasten välistä vuorovaikutusta sekä vastata yksilöllisemmin kunkin lapsen tarpeisiin. Lisäksi ohjauksella voidaan vahvistaa työntekijän itsetuntemusta läsnä olevana kasvattajana. Työskentely perustuu samanlaisiin rakenteisiin ja taustateorioihin kuin perheiden kanssa tehtävä työ. Työntekijä tuo ohjauskeskusteluun videotallenteen itsestään toimimassa lastenryhmän kanssa ja videokuvasta käydään reflektoivaa keskustelua.

Lue VIG-menetelmään perustuvasta sovelluksesta VERP

VIG-ohjaus lasten kanssa

VIG-ohjaukseen lastenryhmien kanssa kuuluu videokuvan katsominen lasten kanssa ja siihen liittyvä keskustelu. Ohjauksessa lapsella on lähtökohtaisesti olemassa aktiivinen rooli, koska lapsi näkyy ja kuuluu kuvassa. Videokuvan katsomistilanteessa vaaditaan ohjaajalta avointa ja uteliasta mieltä, jotta saadaan tietoa videokuvan herättämistä ajatuksista lapsessa.

VIG-ohjauksen tavoitteena on tukea lapsen myönteistä itsetuntoa vertaisryhmässään ja sosiaalisia taitoja kodin ulkopuolisissa ympäristöissä, kuten päiväkodissa tai koulussa. Tällöin työskentelyn painopiste on lapsen taitojen esiin tuomisessa ja myönteisen käyttäytymisen vahvistamisessa palautteen (videokuva ja dialogi) avulla. Vaikuttava tekijä ohjauksessa on luottamuksellinen suhde aikuisen ja lapsen välillä sekä videokuvan antama mahdollisuus hyvin konkreettiseen vahvistamiseen. Vanhemmat voivat olla tässäkin työskentelyssä mukana todentamassa lapsen taitojen kehittymistä.

VIG-ohjaus työryhmän kanssa

VIG-ohjauksella voidaan myös kehittää henkilöstön vuorovaikutustaitoja ja tarjota heidän vahvuuksiinsa perustuvaa lähestymistapaa, joka auttaa henkilöstöä tulemaan tietoisemmaksi omista keinoistaan synnyttää myönteistä yhteyttä asiakkaaseen. Ohjaus keskittyy todellisiin työtilanteisiin, kuten kokouksista ja keskusteluista tehtyihin videotallenteisiin.

VIG-ohjauksella voidaan edistää keskeisiä taitoja johtaa onnistunutta, myönteistä ja tehokasta vuorovaikutustilannetta mm. kokouksissa, neuvotteluissa ja yhteisessä päätöksenteossa.  Ohjauksessa keskitytään myös ryhmädynaamisiin ilmiöihin, rooleihin, työryhmätyöskentelyyn ja työn johtamiseen.

Eettisyys ja asiakasturvallisuus

Videointi on tehokas väline, jota käytetään nykyään laajasti perheiden kanssa vuorovaikutuksen arvioinnissa sekä hoidollisena tai kuntoutuksellisena välineenä. Videointi on kuitenkin vain väline, jonka avulla pääsemme näkemään läheltä vuorovaikutusta ja tekemään siitä havaintoja. VIG-ohjauksessa olennaista onkin asettua suhteeseen ihmisten kanssa, ei välineen kanssa.

Hyvään terapia- ja kuntoutuskäytäntöön sekä eettisiin periaatteisiin kuuluu se, että asiakas tietää riittävän hyvin mihin on antamassa lupaa, ja että ammattihenkilö vastaa osaltaan aina asiakkaan ja erityisesti lapsen edun toteutumisesta sekä videoinnin laillisuudesta. Työskentely perustuu luottamuksellisuuteen ja asiakkaan yksityisyyden suojaamiseen. Asiakkaan tulee voida luottaa erityisesti videoinnin kohdalla, että hänen asiakassuhteeseensa liittyvät henkilökohtaiset asiat eivät ole julkisia, vaan salassapitovelvollisuuden alaisia. Salassapitovelvollisuus sisältää myös vaitiolovelvollisuuden.

Videokuva on välineenä vahva ja se vaatii erityistä huolellisuutta asiakasturvallisuuden huomioimisessa. VIG-koulutuksessa painotetaan menetelmän esittelyn prosessinomaisuutta ja käytäntöä, jossa asiakas saa rauhassa pohtia näkeekö mahdollisella videoinnilla olevan etua omaan tilanteeseensa nähden.

VIG-ohjauksesta tehdään asiakkaan kanssa aina kirjallinen sopimus, jossa asiakas antaa lain vaatiman luvan prosessin eri vaiheille. VIG -koulutuksessa varmistetaan ja valmistellaan asianmukaiset lupakäytännöt kullekin ohjausta käyttävälle koulutettavalla ammattihenkilölle.

Suomessa viranomaisten luona tapahtuvaa asiakastilanteiden dokumentointia, myös videointia, koskevat useat lainsäännökset, joilla pyritään suojaamaan asiakkaiden yksityiselämää. Kun videointia käytetään työvälineenä, on keskeistä tuntea aineiston salassapitoon ja säilyttämiseen liittyvät normit, jotka ovat hajaantuneet moniin eri lakeihin, mm.

  •     Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785)
  •     Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (2009/298)
  •     Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812)
  •     Lastensuojelulaki (2007) 25§)
  •     Henkilötietolaki (1999/523)
  •     Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994
  •     Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999
  •     Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996

Katso Jukka Mäkelän (lastenpsykiatrian erikoislääkäri, erityisasiantuntija THL) luento.

Videointerventioiden etiikan pohdintaa

Luennon kesto n. 30 min, linkki toimii Explorer-selaimella.

Koulutus ja työnohjaus

VIG-menetelmään kouluttautumiseen kuuluu olennaisena osana käytännön harjoittelu ja työskentely omien videotallenteiden kanssa, menetelmää ei siis voi opiskella pelkästään käsikirjasta. Omien videotallenteiden tarkastelu työnohjauksessa syventää menetelmän teoreettista perustaa ja antaa tarvittavan tuen menetelmän käyttöön asiakkaiden kanssa.

Menetelmään kouluttautumista tuetaan työnohjauksella, jossa pyritään mahdollisimman luottamukselliseen ja turvalliseen ilmapiiriin. Vastavuoroisen vuorovaikutussuhteen periaatteita pyritään toteuttamaan kaikilla tasoilla, myös työnohjauksessa. Koulutus edellyttää säännöllistä työnohjausta ja se on rakennettu koulutustasojen sisään. Koulutuksessa on keskeistä videoreflektiivinen työskentely, joka tarkoittaa koulutettavan omien vuorovaikutustaitojen tunnistamista ja tarkastelua videokuvasta asiakassuhteissa.

Suomessa VIG-koulutus rakentuu kolmeen eri tasoon:

  • perustaso 7 op
  • ohjaajataso 11 op
  • työnohjaajataso 9 op

VIG-koulutus on nimikesuojattu ja Suomessa VIG-ohjaajan tai työnohjaajan pätevöitymiseen tähtäävää koulutusta antaa Aamos Kuntoutus- ja terapiapalvelut.  VIG-koulutusohjelmien sisällöt, laajuudet ja pätevyydet on standardoitu suomalaiseen käyttöympäristöön perustuen brittiläisten AVIGUK (Association for Video Interaction Guidance UK) koulutusstandardeihin. Säätiö tekee menetelmään liittyvää kansainvälistä yhteistyötä ja päivittää koulutusohjelmien sisältöjä suositusten mukaisesti.

Nimikkeiden käyttö ja periaatteet:

  • VIG-ohjaaja (perustaso) = nimikettä voi käyttää, kun henkilö perutason (7 op) koulutuksen jälkeen käyttää säännöllistä VIG-työnohjausta
  • VIG-ohjaaja = nimikettä voi käyttää, kun henkilö ohjaajatason (11 op) koulutuksen jälkeen käyttää säännöllistä VIG-työnohjausta oman harkintansa mukaan
  • VIG-työnohjaaja = nimikettä voi käyttää, kun henkilö on sertifioitu työnohjaajatasolta (9 op) Kuntoutussäätiö Lausteen VIG-kouluttajan ja AVIG UK:n VIG-kouluttajan toimesta

Kysy avoimia paikkoja VIG-työnohjausryhmiin tai yksilötyönohjaukseen:

niina.hakala@lauste.fi

Tutustu VIG-koulutuksiin!

Lisätietoa VIG-menetelmästä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta löydät  AVIGUK (Association for Video Interaction Guidance UK)

Lisätietoa VIG-menetelmän käyttökokemuksista sopeutumisvalmennuskurssilla löytyy Autismi-lehden artikkelista ”Näin, miten lapseni pysähtyi hetkiin”    Autismi-lehti 1_2017 (pdf) (1.7 MB)

Toimintaterapia

Kysy lisää!

Theraplay-terapeutti Niina Hakala

Niina Hakala

VIG-ohjaaja, kouluttaja ja työnohjaaja
psykologi

niina.hakala@lauste.fi
040 6531 736