Mitä vaiheita neuropsykiatrisen hoidon suunnitteluun kuuluu?
Neuropsykiatrisen hoidon suunnittelu alkaa yleensä lapsen neuropsykiatrisen diagnoosin saamisesta. Tämä vaihe voi sisältää useita tutkimuksia ja arviointeja, joiden avulla määritellään lapsen erityistarpeet ja oireiden laatu. Diagnoosi voi kattaa esimerkiksi ADHD:n, autismikirjon häiriön tai muun vastaavan neuropsykiatrisen tilan.
Tutkimusten jälkeen lapselle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka ottaa huomioon lapsen erityistarpeet sekä perheen tilanteen ja toiveet.
Kuka osallistuu hoitosuunnitelman laatimiseen?
Hoitosuunnitelman laatimiseen osallistuu yleensä moniammatillinen tiimi, johon kuuluu erilaisia asiantuntijoita. Psykologit ovat keskeisessä roolissa arvioimassa lapsen psyykkistä kehitystä ja tarjoamassa terapeuttista tukea. Heidän lisäkseen neurologit voivat olla mukana arvioimassa lapsen aivojen toimintaa ja mahdollisia neuropsykiatrisia häiriöitä.
Terapeutit, kuten toimintaterapeutit ja puheterapeutit, ovat myös usein mukana hoitosuunnitelman laatimisessa. He tarjoavat konkreettisia työkaluja ja menetelmiä, joilla lapsen arkea voidaan helpottaa. Lisäksi perhetyöntekijät ja sosiaalialan ammattilaiset voivat tukea perhettä käytännön asioissa ja varmistaa, että perhe saa tarvitsemansa tuen.
Miten perhe voi tukea lapsen hoitoprosessia?
Lapsen oma perhe on usein avainasemassa tukemassa hoitoprosessia. Perheen rooli voi sisältää päivittäisiä toimia, jotka tukevat lapsen oppimista ja kehitystä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kotona toteutettavia harjoituksia tai rutiineja, jotka auttavat lasta saamaan tarvittavaa harjoitusta ja toistoa.
Kommunikointi hoitotiimin kanssa on myös tärkeä osa perheen tukea. Avoin ja jatkuva vuoropuhelu auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ovat tietoisia lapsen edistymisestä ja mahdollisista haasteista. Näin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia hoitosuunnitelmaan ja varmistaa, että se vastaa sekä lapsen että perheen tarpeita.
Mitkä ovat yleisimmät hoitomenetelmät?
Kelan LAKU-kuntoutuksesta saa tukea lapsen lisäksi koko perheelle.
Toimintaterapia on myös yleinen hoitomuoto, joka keskittyy lapsen motoristen taitojen ja aistijärjestelmien kehittämiseen. Puheterapia voi puolestaan auttaa kommunikaatio- ja kielitaitojen kehittämisessä. Lääkehoito saattaa myös olla osa hoitosuunnitelmaa, erityisesti ADHD:n tapauksessa, jolloin lääkitys voi auttaa säätelemään tarkkaavaisuutta ja impulsiivisuutta.
