Autismikirjon häiriön merkit alkavat usein näyttäytyä jo varhaislapsuudessa, monissa tapauksissa ensimmäisen tai toisen elinvuoden aikana. Tutkimusten mukaan vanhemmat huomaavat tyypillisesti ensimmäisiä poikkeavia kehityspiirteitä jo 12-18 kuukauden iässä, vaikka virallinen diagnoosi saatetaan asettaa vasta myöhemmin. Jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti, ja autismin piirteiden ilmeneminen vaihtelee huomattavasti. Osalla lapsista kehityksen erityispiirteet ovat havaittavissa jo vauvaiässä, kun taas toisilla oireet tulevat selkeämmin esiin vasta leikki- tai kouluiässä. Nykytutkimus osoittaa, että varhainen tunnistaminen on mahdollista useimmissa tapauksissa jo ennen kolmen vuoden ikää, mikä mahdollistaa tukitoimien aloittamisen varhaisessa vaiheessa.
Mitkä ovat varhaisimmat autismin merkit vauvalla?
Ensimmäisen elinvuoden aikana voidaan havaita jo useita mahdollisia merkkejä autismikirjon piirteistä. Tyypillisimpiä näistä on katsekontaktin vähäisyys tai välttely. Autismikirjoon kuuluva vauva saattaa katsoa muita ihmisiä silmiin harvemmin tai lyhyemmän aikaa kuin tyypillisesti kehittyvä lapsi. Myös jaetun huomion puute on keskeinen varhainen merkki – vauva ei esimerkiksi seuraa vanhemman katseen suuntaa tai osoittelua, eikä itse osoittele kiinnostavia asioita vanhemmalle.
Toinen merkittävä piirre on reagointi omaan nimeen. Tyypillisesti kehittyvä vauva alkaa reagoida nimeensä noin 6-9 kuukauden iässä, mutta autismikirjoon kuuluva lapsi saattaa reagoida epäjohdonmukaisesti tai ei lainkaan, vaikka kuulo olisikin normaali. Sosiaalisen hymyn kehitys voi myös viivästyä tai olla erilaista – autismikirjon vauva saattaa hymyillä vähemmän tai hymy ei välttämättä ole sidoksissa sosiaalisiin tilanteisiin.
Kiintymyssuhteiden muodostumisessa voi esiintyä poikkeavuuksia. Vauva saattaa esimerkiksi viihtyä poikkeuksellisen hyvin yksin tai ei hakeudu lohdutettavaksi vanhemman syliin. On kuitenkin huomattava, että yksittäinen merkki ei vielä kerro autismista, vaan kyse on useiden piirteiden yhdistelmästä.
Miten autismi ilmenee 1-3-vuotiaalla lapsella?
Taaperoiässä autismikirjon piirteet tulevat usein selkeämmin näkyviin. Kielellisen kehityksen viivästyminen tai poikkeava kehitys on yksi keskeisimmistä merkeistä. Lapsi saattaa oppia yksittäisiä sanoja, mutta ne voivat kadota käytöstä, tai sanojen käyttö voi olla toistavaa eikä kommunikatiivista. Moni autismikirjon lapsi ei osaa 2-vuotiaana yhdistellä sanoja tai käyttää niitä monipuolisesti ilmaisemaan tarpeitaan.
Arjessa autismikirjon piirteet voivat näkyä esimerkiksi ruokailutilanteissa valikoivuutena tai aistiherkkyytenä tiettyihin ruokien koostumuksiin. Leikkitilanteissa lapsi saattaa järjestellä leluja riveihin sen sijaan, että leikkisi niillä tarkoituksenmukaisesti tai mielikuvitusleikkejä. Päiväkodissa voi ilmetä vaikeuksia siirtymätilanteissa tai muutoksissa – esimerkiksi tutun hoitajan poissaolo voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta.
Toistuva käyttäytyminen ja erityiset mielenkiinnon kohteet alkavat usein näkyä tässä ikävaiheessa. Lapsi saattaa keskittyä intensiivisesti tiettyihin yksityiskohtiin, kuten pyörittää lelun pyöriä tai seurata pyykkikoneen rumpua pitkiäkin aikoja. Sosiaalisissa tilanteissa lapsi voi vaikuttaa omissa maailmoissaan olevalta eikä välttämättä osoita kiinnostusta ikätovereitaan kohtaan.
Voiko autismi kehittyä lapselle myöhemmässä iässä?
Autismikirjon häiriö ei varsinaisesti ”kehity” myöhemmällä iällä, vaan kyseessä on synnynnäinen neurologisen kehityksen variaatio. Autismin piirteet ovat olemassa syntymästä saakka, mutta ne voivat tulla havaittaviksi eri ikävaiheissa riippuen niiden voimakkuudesta ja lapsen ympäristöstä. Joissakin tapauksissa lievemmät autismin piirteet tulevat esiin vasta kouluiässä, kun sosiaaliset ja toiminnalliset vaatimukset kasvavat merkittävästi.
Joillakin lapsilla tapahtuu ns. kehityksellinen regressio, jossa aiemmin opitut taidot, kuten sanat tai vuorovaikutustavat, katoavat tyypillisimmin 15-24 kuukauden iässä. Tämä voi vaikuttaa siltä, että autismi ”kehittyisi” myöhemmin, vaikka todellisuudessa kyse on autismin ilmenemistavan muutoksesta.
Myös lapsen kompensaatiokyvyllä on merkitystä – jotkut autismikirjon lapset oppivat matkimaan sosiaalisia taitoja ja peittämään vaikeuksiaan, jolloin piirteet saattavat tulla esiin vasta kuormittavissa tilanteissa tai murrosiässä, kun sosiaaliset säännöt monimutkaistuvat.
Miten autismin oireet eroavat tytöillä ja pojilla?
Autismikirjon häiriö tunnistetaan pojilla noin neljä kertaa useammin kuin tytöillä, mutta tämä ei välttämättä kerro todellisesta esiintyvyydestä, vaan diagnostiikan haasteista. Tyttöjen autismi jää usein tunnistamatta, koska oireet voivat ilmetä eri tavoin kuin pojilla. Tutkimukset osoittavat, että tytöt saattavat olla taitavampia kompensoimaan sosiaalisia haasteitaan.
Tytöillä erityiset kiinnostuksen kohteet ovat usein sosiaalisesti hyväksyttävämpiä kuin pojilla – esimerkiksi kiinnostus eläimiin, taiteeseen tai kirjoihin herättää vähemmän huomiota kuin vaikkapa pakonomainen kiinnostus aikatauluihin. Tytöt saattavat myös pyrkiä aktiivisemmin mukautumaan sosiaalisiin tilanteisiin tarkkailemalla ja jäljittelemällä muiden käyttäytymistä.
Sosiaaliset haasteet ilmenevät tytöillä usein hienovaraisemmin, ja heillä voi olla yksi tai muutama läheinen ystävä, mikä vaikeuttaa sosiaalisten haasteiden tunnistamista. Nämä ystävyyssuhteet voivat kuitenkin olla luonteeltaan intensiivisiä ja kuluttavia.
Milloin ja miten hakea apua, jos epäilee lapsen autismia?
Jos vanhemmalle herää epäily lapsensa kehityksen erityispiirteistä, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa mahdollisimman pian. Erityisesti huoli kannattaa ottaa esille, jos lapsella on useampia edellä mainittuja autismin piirteitä tai jos lapsen kehitys poikkeaa selvästi ikätasoisesta. Neuvolasta lähetetään tarvittaessa lähete jatkotutkimuksiin, tyypillisesti ensin perusterveydenhuoltoon ja sitten tarpeen mukaan erikoissairaanhoitoon.
Tutkimusprosessiin kuuluvat yleensä lääkärin tutkimus, psykologin arviointi, toiminta- ja/tai puheterapeutin arvio sekä tarvittaessa muita erikoistutkimuksia. Diagnostiikkaan osallistuu moniammatillinen tiimi. Ensimmäiseen arviointikäyntiin kannattaa valmistautua kirjaamalla ylös konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa olet huomannut lapsellasi poikkeavaa käytöstä tai kehitystä.
Vanhemman huolta lapsen kehityksestä tulee aina kuunnella ja tutkia. Aamos Kuntoutus- ja terapiapalvelut tarjoaa tukea perheille jo tutkimusvaiheessa ja auttaa tunnistamaan lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet arjessa.
Autismin varhaisen tunnistamisen merkitys lapsen tulevaisuudelle
Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaiset tukitoimet voivat merkittävästi parantaa autismikirjon lapsen toimintakykyä ja elämänlaatua. Tutkimukset osoittavat, että mitä aiemmin kuntoutus aloitetaan, sitä parempia tuloksia tyypillisesti saavutetaan. Etenkin kommunikaatiotaitojen, sosiaalisten taitojen ja toiminnanohjauksen tukeminen varhaisvaiheessa on tärkeää.
Varhaiskuntoututuksella voidaan vahvistaa lapsen osallisuutta ja itsesäätelytaitoja sekä vähentää haastavaa käyttäytymistä. Perheen tukeminen on myös keskeistä – kun vanhemmat saavat tietoa ja työkaluja lapsensa ymmärtämiseen ja tukemiseen, koko perheen hyvinvointi paranee.
Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa tarjoamme autismikirjon lapsille ja heidän perheilleen yksilöllistä tukea, joka perustuu lapsen ja perheen tarpeiden huolelliseen kartoitukseen. Palveluihimme kuuluvat muun muassa neuropsykiatrinen valmennus, toimintaterapia sekä perhekuntoutus, jossa tuetaan koko perheen arkea ja vuorovaikutusta. Jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi ja ymmärretyksi omana itsenään, ja oikeanlaisen tuen avulla autismikirjon lapsi voi saavuttaa täyden potentiaalinsa.
