Mikä on tarinoiden eli narratiivien merkitys seikkailussa? Jokainen meistä jäsentää omaa elämäänsä tarinoiden kautta, ja seikkailuunkin liittyy usein draaman kaarta. Tämän vuoksi seikkailullisten menetelmien vaikuttavuutta on koitettu hahmottaa myös tarinallisuuden kautta.
Miten narratiiveja voidaan hyödyntää seikkailussa?
Seikkailun narratiivinen jäsentäminen tulee esiin seuraavalla tavalla: asiakkaat kokevat usein seikkailun myötä kykenevänsä johonkin, johon eivät aiemmin uskoneet pystyvänsä. Tämä on omiaan luomaan asiakkaalle uutta tarinaa hänestä itsestään. Seikkailun aikana asiakkaat toimivat usein oman ongelmatarinansa rajoja rikkoen.
Mihin narratiivien käyttö seikkailussa perustuu?
Narratiivinen lähestymistapa perustuu siihen, että ihmiset hahmottavat elämäänsä tarinana, jossa ovat itse päähenkilöitä.
Elämän ongelmatilanteet ja kriisit nähdään usein katkona elämäntarinassa, ja tarinallisella hahmottamisella pyritään löytämään jatkoa tarinalle. Hankalat elämäntilanteet voivat muuttua tarinallisessa kuntoutusprosessissa hyväksyttäväksi osaksi menneisyyttä, jolloin myös nykyisyys voidaan kokea taas mielekkääksi ja tulevaisuus ennakoitavaksi.
Seikkailun toiminnallisuus on konkreettinen tapa luoda uutta tarinaa itsestä, ja käytännön kokemukset toimivat todisteina uudenlaisen tarinan pohjalla.
Narratiivien läpikäyminen rohkaisee reflektoimaan omaa elämää
Seikkailun ohjaajat voivat hyödyntää luontoympäristön herättämiä uusia näkökulmia rohkaisemaan reflektointia ja haastamaan osallistuja pohtimaan totuttuja narratiiveja.
Esimerkiksi eräs Yhdysvalloista kotoisin oleva nuori kuvaili kokemustaan seikkailuohjelmassa vuotta myöhemmin seuraavasti:
“Olin syrjäisimmässä paikassa, missä olen koskaan ollut, enkä kokenut, että minun olisi pitänyt olla mitään tiettyä. Ennen olin vain se, jona vanhemmat minua pitivät, … nyt aloin tulla sellaiseksi kuin olen. En usko, että olisin voinut oppia olemaan itseni, jos olisin ollut kotona. Uskon, että aloin hyväksymään itseni tuona aikana.”
Lopuksi
Luontoavusteiset työmuodot, kuten seikkailua hyödyntävät menetelmät, tarjoavat parhaimmillaan merkityksellisyyden kokemuksia osallistujille. Merkityksellisyyden kokemukseen vaikuttaa sekä toimintaympäristön yhteisöllisyys, tunneilmapiiri, seikkailun haasteista selviäminen ja luonnon moniaistillisuus.
Luonto herättelee kaikkia aisteja niin, että luontoyhteyden kokeminen on kokonaisvaltaista. Luonnossa vietetyt hetket saattavat tuntua merkityksellisiltä myös tärkeiden ihmisten kanssa vietetyn ajan, jaettujen ilojen, surujen ja yhteisten muistojen vuoksi.
Tämä on blogisarjan viimeinen osa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja seikkailutoiminnan periaatteista luontoavusteisena menetelmänä. Tutustu myös blogisarjan aiempiin osiin:
Osa 1: Luonnon hyvinvointivaikutukset ja luontoavusteisuus lasten ja nuorten kanssa
Osa 2: Seikkailumenetelmät lasten ja nuorten kanssa
Osa 3: Mihin seikkailu perustuu?
Kirjoittaja: Kanerva Pärnänen
Lähteet:
DeMille, S. M. & Montgomery, M. 2016. Integrating Narrative Family Therapy in an Outdoor Behavioral Healthcare Program: A Case Study. Contemporary Family Therapy. 38: 3– 13. doi: 10.1007/s10591-015-9362-6.
Hänninen, V. & Valkonen J. 1998. Tarinat, sairaudet ja kuntoutuminen. Teoksessa V. Hänninen & J. Valkonen (toim.) Kunnon tarinoita. Tarinallinen näkökulma kuntoutukseen. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 59/98. Helsinki: Kuntoutussäätiö.
Kahilaniemi, E. 2019. Luontoavuisteisten menetelmien hyödyntäminen sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla. Teoksessa Martta Ylilauri ja Anja Yli-Viikari (toim.) Kohti luonnollista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Levón -instituutin julkaisuja 143. Vaasan yliopisto.
Virtanen, V-M. 2011. Korkeita vuoria ja suuria kokemuksia – Seikkailutoimintaa perhe ja ryhmäkuntoutuksessa. Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö.
