Autismikirjon nuoret kohtaavat työelämässä usein erityisiä haasteita, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi heidän työssä suoriutumiseensa ja jaksamiseensa. Näiden haasteiden tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti onnistunutta työelämää. Työnantajien, työyhteisön sekä nuorten itsensä on hyödyllistä ymmärtää autismikirjon erityispiirteitä ja niiden ilmenemistä työympäristössä. Oikealla tuella ja mukautuksilla autismikirjon nuori voi kuitenkin menestyä työelämässä erinomaisesti ja tuoda työyhteisöön ainutlaatuista osaamista.
Mitkä ovat autismikirjon nuoren yleisimmät haasteet työelämässä?
Autismikirjon nuoret kohtaavat työelämässä moninaisia haasteita, jotka usein kumpuavat autismin peruspiirteistä. Sosiaalisissa tilanteissa toimiminen aiheuttaa monelle merkittäviä vaikeuksia, mikä näkyy esimerkiksi tiimityöskentelyssä ja verkostoitumisessa. Etenkin epävirallisten sosiaalisten normien tunnistaminen ja noudattaminen voi olla haastavaa.
Työympäristön aistikuormitus on myös merkittävä haaste. Avokonttoreissa yleiset ärsykkeet kuten jatkuva taustahäly, valaistus ja liikehdintä voivat kuormittaa autismikirjon henkilöä huomattavasti. Esimerkiksi toimiston hälinä, puhelimet, ilmastoinnin äänet tai voimakkaat hajut voivat tehdä keskittymisestä mahdotonta.
Muutokset rutiineissa ja ennakoimattomat tilanteet aiheuttavat usein stressiä. Kun viikkopalaveri siirtyy yllättäen tai työtehtävien prioriteetit muuttuvat nopeasti, autismikirjon nuori voi kokea voimakasta ahdistusta. Myös epäselvät työohjeet ja oletetut, ääneen lausumattomat odotukset voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita työtehtävien suorittamisessa.
Miten työpaikan sosiaalisten tilanteiden haasteet ilmenevät autistisella nuorella?
Työpaikan sosiaaliset tilanteet voivat olla autismikirjon nuorelle erityisen haastavia. Kokouksissa moni kokee vaikeaksi tietää, milloin on sopiva hetki puhua tai kuinka kauan omaa puheenvuoroa tulisi jatkaa. Tiimityössä yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen neuvottelu vaatii sosiaalista joustoa ja toisten näkökulmien ymmärtämistä, mikä voi olla erityisen kuormittavaa.
Kahvitauot ja muut epäviralliset tilanteet saattavat tuntua jopa virallisia työtilanteita haastavammilta. Small talk ja vitsailu eivät välttämättä luonnistu, ja nuori voi kokea jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle. Asiakastilanteissa taas haasteita voi tuottaa nopea reagointi odottamattomiin kysymyksiin tai asiakkaan tunteiden lukeminen.
Sanattoman viestinnän tulkitseminen tuottaa monelle päänvaivaa. Ilmeiden, eleiden ja äänensävyjen merkitykset eivät välttämättä avaudu intuitiivisesti, jolloin viestien todellinen sisältö voi jäädä epäselväksi. Esimerkiksi sarkasmi, kiertoilmaukset ja epäsuorat pyynnöt saatetaan tulkita kirjaimellisesti, mikä johtaa väärinymmärryksiin.
Kuinka aistiyliherkkyydet vaikuttavat autistisen nuoren työsuoriutumiseen?
Aistiyliherkkyydet ovat merkittävä tekijä autismikirjon nuoren työelämässä. Ääniyliherkkyys voi tehdä tavallisesta toimistomelusta sietämätöntä – näppäimistön nakutus, ilmastoinnin humina tai kollegoiden keskustelut voivat estää keskittymisen kokonaan. Valaistus aiheuttaa monelle haasteita, erityisesti loisteputkien välkkyminen tai liian kirkas tai sinisävyinen valaistus voi aiheuttaa päänsärkyä ja uupumusta.
Hajuyliherkkyys voi vaikeuttaa työskentelyä tiloissa, joissa on voimakkaita tuoksuja kuten parfyymeja tai puhdistusaineita. Tuntoaistiin liittyvät herkkyydet taas voivat tehdä tietyistä työvaatteista tai -materiaaleista epämiellyttäviä. Jotkut autismikirjon henkilöt kokevat myös fyysisen läheisyyden epämiellyttävänä, mikä voi vaikuttaa toimistotilojen ahtauden kokemiseen.
Aistiherkkyyksien aiheuttama jatkuva kuormitus johtaa usein nopeampaan uupumiseen ja energiatason laskuun työpäivän aikana. Tämä voi näkyä keskittymisvaikeuksina, työtehtävien hidastumisena tai päätöksenteon vaikeutena päivän loppua kohden. Moni autismikirjon henkilö onkin kehittänyt omia selviytymiskeinoja, kuten vastamelukuulokkeiden käyttö tai rauhallisemman työtilan etsiminen.
Milloin työnantajan tulisi epäillä autismikirjon piirteitä työntekijällä?
Työnantajan ei tulisi koskaan tehdä diagnooseja tai olettamuksia työntekijän neurologisesta tilasta, mutta tiettyjen toistuvien haasteiden ilmetessä voi olla syytä pohtia henkilön tukitarpeita. Autismikirjoon voivat viitata erityiset vaikeudet työpaikan sosiaalisissa tilanteissa yhdistettynä vahvoihin osaamisen alueisiin, huomattava kuormittuminen työympäristön aistiärsykkeistä tai muutostilanteiden poikkeuksellisen voimakas stressaavuus.
Asian puheeksi ottaminen vaatii hienovaraisuutta ja kunnioitusta. Olennaista on keskittyä konkreettisiin työssä ilmeneviin haasteisiin ja tuen tarpeisiin, ei mahdolliseen diagnoosiin. Keskustelu kannattaa käydä rauhallisessa tilassa ilman häiriötekijöitä, ja antaa työntekijälle tilaa kertoa omasta kokemuksestaan ja tuen tarpeistaan.
On tärkeää muistaa, että diagnoosi on henkilökohtainen asia, eikä työntekijällä ole velvollisuutta kertoa siitä. Työnantaja voi kuitenkin tarjota tukea ja mukautuksia riippumatta diagnoosista, kun työssä ilmenee haasteita. Yksityisyyden suoja on aina tärkeää, eikä työntekijän tilannetta tule käsitellä muiden kanssa ilman hänen lupaansa.
Mitä vahvuuksia autismikirjon nuorilla on työelämässä?
Autismikirjon nuorilla on usein merkittäviä vahvuuksia, jotka tekevät heistä arvokkaita työntekijöitä. Poikkeuksellinen tarkkaavaisuus yksityiskohtiin ja kyky huomata virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia on monelle ominaista. Tämä tekee heistä erinomaisia esimerkiksi laadunvalvonnassa, ohjelmistotestauksessa tai tarkassa dokumentointityössä.
Rehellisyys ja suorapuheisuus ovat arvokkaita ominaisuuksia työyhteisössä. Autismikirjon henkilöt sanovat usein asiat suoraan ja rehellisesti, mikä voi auttaa työyhteisöä käsittelemään vaikeitakin asioita. Lojaalisuus ja sitoutuminen työhön ja työpaikan sääntöihin on niin ikään tyypillistä.
Monet autismikirjon henkilöt kehittävät syvällistä asiantuntemusta erityiskiinnostuksen kohteisiinsa. Kun työtehtävät kohtaavat nämä kiinnostuksen kohteet, työn laatu ja motivaatio ovat usein poikkeuksellisen korkealla tasolla. Esimerkiksi it-alalla, tutkimustyössä tai luovilla aloilla tämä intohimo voi johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin.
Miten työpaikka voi tukea autistista nuorta työtehtävissä onnistumisessa?
Työpaikka voi monin tavoin tukea autismikirjon nuorta työtehtävissä onnistumisessa. Selkeä tehtävänanto ja rakenne ovat erityisen tärkeitä. Työtehtävät kannattaa antaa kirjallisesti ja jäsennellysti, mielellään vaihe vaiheelta. Myös tärkeysjärjestyksen ja aikataulun selkeä ilmaiseminen auttaa työn organisoinnissa.
Työympäristön muokkaaminen aistiherkkyyksiä huomioivaksi on usein helppoa toteuttaa. Rauhallinen työtila, vastamelukuulokkeet, säädettävä valaistus tai sermit voivat merkittävästi parantaa työolosuhteita. Säännölliset tauot ja mahdollisuus vetäytyä rauhalliseen tilaan tarvittaessa auttavat aistiärsykkeiden hallinnassa.
Nimetty mentori tai työhönohjaaja voi auttaa navigoimaan työpaikan sosiaalisia tilanteita ja kirjoittamattomia sääntöjä. Säännölliset, strukturoidut keskustelut esihenkilön kanssa auttavat ennakoimaan muutoksia ja ratkaisemaan mahdollisia ongelmatilanteita ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi.
On myös hyödyllistä tietää, että erilaisia tukipalveluita on saatavilla. Työpaikkavalmennusta ja neuropsykiatrista valmennusta tarjoavat monet tahot, mukaan lukien Aamos Kuntoutus- ja terapiapalvelut, jossa osaamme huomioida autismikirjon erityispiirteet.
Autistisen nuoren työelämäpolku – tukitoimet ja ratkaisut
Autismikirjon nuoren työelämäpolun rakentamisessa on monia hyödyllisiä tukitoimia. Työhönvalmennus on tehokas keino tukea työllistymistä ja työssä pysymistä. Valmentaja voi auttaa sekä työnhaussa, työpaikan mukautusten suunnittelussa että työyhteisöön sopeutumisessa. Myös työkokeilu voi olla toimiva silta työelämään, sillä se antaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla työtehtäviä turvallisesti.
Ammatillisen koulutuksen aikana saatavat tukitoimet, kuten erityisopetus ja mukautetut opintopolut, luovat pohjan työelämään siirtymiselle. Opinnoissa tehtävät mukautukset voivat antaa mallin myös työelämässä toteutettaville järjestelyille.
Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa tarjoamme monipuolista tukea autismikirjon nuorille työelämään siirtymisessä. NUOTTI-valmennus on yksi mahdollinen tukimuoto 16-29-vuotiaille nuorille, joilla on haasteita työelämään tai opintoihin siirtymisessä. Valmennuksessa nuori saa henkilökohtaisen valmentajan, joka tukee arjenhallinnassa ja tulevaisuuden suunnittelussa.
Jokaisen autismikirjon nuoren työelämäpolku on yksilöllinen, ja oikeat tukitoimet löytyvät kokeilemalla. Parhaimmillaan oikein suunnattu tuki mahdollistaa nuoren vahvuuksien täysimääräisen hyödyntämisen työelämässä ja edistää sekä työhyvinvointia että työn tuloksellisuutta.
