Autismi vaikuttaa lapsen kommunikaatiokykyyn monin tavoin, tyypillisesti aiheuttaen haasteita sekä kielellisessä että ei-kielellisessä viestinnässä. Autismikirjon lapsilla saattaa olla vaikeuksia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, katsekontaktin luomisessa sekä eleiden ja ilmeiden käytössä ja tulkinnassa. Kommunikaation haasteet vaihtelevat yksilöllisesti: jotkut lapset eivät opi puhumaan lainkaan, kun taas toisilla voi olla laaja sanavarasto mutta haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Varhaisella tunnistamisella ja oikeanlaisella kuntoutuksella voidaan merkittävästi tukea autismikirjon lapsen kommunikaatiotaitojen kehittymistä.
Autismi ja lapsen kommunikaatiokyvyn haasteet
Autismikirjo vaikuttaa lapsen kommunikaation kehitykseen usein laaja-alaisesti ja yksilöllisesti. Kommunikaatiohaasteet ovat yksi autismin keskeisimmistä piirteistä, ja ne ilmenevät eri tavoin lapsen eri kehitysvaiheissa. Pienillä lapsilla autismi voi näkyä jo varhain jaetun huomion puutteena – lapsi ei esimerkiksi osoita kiinnostavia asioita tai hae katsekontaktia jakaakseen kokemuksia.
Leikki-ikäisellä autismikirjon lapsella kielen kehitys on usein viivästynyttä tai poikkeavaa. Lapsi saattaa toistaa kuulemiaan sanoja tai fraaseja (ekolalia) ymmärtämättä niiden merkitystä, tai puhe voi puuttua kokonaan. Kouluikäisillä lapsilla haasteet näkyvät usein keskustelutaidoissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, vaikka perustavanlaatuiset kielelliset taidot olisivatkin kehittyneet.
Kommunikaation erityispiirteitä autismikirjon lapsilla ovat myös konkreettinen kielenkäyttö, vaikeus ymmärtää huumoria, sarkasmia tai kielikuvia sekä taipumus tulkita puhetta kirjaimellisesti. Nämä haasteet vaikuttavat merkittävästi lapsen kykyyn toimia sosiaalisissa tilanteissa ja muodostaa ystävyyssuhteita.
Mitkä ovat autismikirjon lapsen kommunikaation kehityksen erityispiirteet?
Autismikirjon lapsen kommunikaation kehityksessä on tunnistettavissa useita tyypillisiä erityispiirteitä. Kielellisen kehityksen epätyypillisyys ilmenee usein siten, että lapsi saattaa oppia sanoja, mutta niiden käyttö jää rajoittuneeksi tai kapea-alaiseksi. Toisaalta jotkut autismikirjon lapset oppivat lukemaan varhain (hyperleksia), mutta luetun ymmärtäminen on haastavaa.
Nonverbaalisen kommunikaation vaikeudet ovat yleisiä. Autismikirjon lapsella on usein haasteita:
- Katsekontaktin luomisessa ja ylläpitämisessä
- Kehonkielen ja ilmeiden käytössä ja tulkinnassa
- Eleiden hyödyntämisessä kommunikaation tukena
- Toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä
Vuorovaikutuksen aloittamisen ja ylläpitämisen haasteet näkyvät myös selvästi. Lapsi ei välttämättä osaa aloittaa keskustelua sosiaalisesti sopivalla tavalla tai saattaa puhua vain itseään kiinnostavista aiheista huomioimatta keskustelukumppanin reaktioita. Keskustelun vastavuoroisuus on usein puutteellista – lapsi saattaa monopolisoida keskustelun tai toisaalta vetäytyä siitä kokonaan.
Autismikirjon lapsella voi olla myös aistiherkkyyksistä johtuvia kommunikaatiohaasteita, kuten äänen voimakkuuden säätelyn vaikeuksia tai epätavallisia äänenpainoja. Nämä piirteet voivat vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ikätovereiden kanssa.
Miten tunnistaa varhaiset merkit kommunikaation haasteissa?
Varhaiset merkit autismikirjon lapsen kommunikaation haasteissa voidaan usein havaita jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Varhainen tunnistaminen on erittäin tärkeää, sillä se mahdollistaa tukitoimien aloittamisen mahdollisimman aikaisin. Vanhemmat saattavat huomata, että vauva ei reagoi omaan nimeensä tai ei ota katsekontaktia.
Ikätasoittain tarkasteltuna huolenaiheita voivat olla:
- 6-12 kk: Jokeltelu puuttuu tai on vähäistä, lapsi ei osoita kiinnostusta kasvoihin
- 12-18 kk: Ensimmäiset sanat puuttuvat, lapsi ei osoita esineitä, jaetun huomion puute
- 18-24 kk: Sanojen vähäisyys, ei kahden sanan yhdistelmiä, eleet puuttuvat
- 2-3 v: Lauseiden muodostuksen viivästyminen, ekolalia, puheen taantuminen
- 3-5 v: Vaikeus ylläpitää keskustelua, kykenemättömyys leikkiä kuvitteellisia leikkejä
On tärkeää huomioida, että vaikka lapsella olisi kommunikaation haasteita, ne eivät aina tarkoita autismia. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Huoli on kuitenkin aiheellinen erityisesti silloin, kun lapsen kommunikaatiokehitys taantuu – lapsi esimerkiksi menettää aiemmin osaamiaan sanoja tai sosiaalisia taitoja.
Myös epätavalliset kommunikaatiotavat, kuten aikuisen käden käyttäminen työkaluna haluttujen asioiden saamiseksi sen sijaan että lapsi osoittaisi tai pyytäisi sanallisesti, voivat olla merkki kommunikaation haasteista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Mitä keinoja on autismikirjon lapsen kommunikaation tukemiseen?
Autismikirjon lapsen kommunikaation tukemiseen on olemassa useita tehokkaita menetelmiä, joiden avulla voidaan edistää lapsen kykyä ilmaista itseään ja ymmärtää muita. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät (AAC) ovat keskeisiä työkaluja erityisesti niiden lasten kohdalla, joilla puheen kehitys on viivästynyt tai puuttuu kokonaan.
Käytännön menetelmiä kommunikaation tukemiseen:
- Kuvakommunikaatio (kuvat, PECS-menetelmä): Helpottaa lapsen itseilmaisua ja arjen jäsentämistä
- Tukiviittomat: Tukevat puheen kehitystä ja antavat lapselle keinon ilmaista itseään
- Teknologiset apuvälineet: Kommunikaatioapps ja puhelaitteet mahdollistavat kommunikaation myös puhumattomille lapsille
- Selkeä ja konkreettinen kieli: Lyhyet, yksinkertaiset ohjeet ja kysymykset
- Strukturoitu opetus: Selkeät rutiinit ja visuaaliset tukielementit helpottavat oppimista
Kotona vanhemmat voivat tukea lapsen kommunikaatiota monin tavoin. Arkitilanteiden sanoittaminen, kuvitetut päiväohjelmat, ja lapsen mielenkiinnon kohteiden hyödyntäminen vuorovaikutuksessa ovat hyviä keinoja. Myös leikin kautta tapahtuva kommunikaation harjoittelu on tehokasta – esimerkiksi vuorotteluleikkien ja sosiaalisten tarinoiden avulla.
Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa tarjoamme perheille yksilöllisesti suunniteltuja keinoja ja menetelmiä autismikirjon lapsen kommunikaation tukemiseen. Tärkeintä on löytää juuri kyseiselle lapselle sopivat kommunikaatiokeinot ja käyttää niitä johdonmukaisesti kaikissa lapsen toimintaympäristöissä.
Milloin hakeutua kuntoutuksen ja terapian piiriin?
Kuntoutuksen ja terapian piiriin kannattaa hakeutua viipymättä, kun huoli lapsen kommunikaation kehityksestä herää. Varhainen puuttuminen on erittäin tärkeää autismikirjon lapsen kommunikaatiotaitojen kehittymisen kannalta. Mitä aiemmin lapsi saa tukea, sitä paremmat edellytykset hänellä on oppia toimivia kommunikaatiotaitoja.
Apua kannattaa hakea, jos:
- Lapsen kommunikaation kehitys poikkeaa selvästi ikätasosta
- Lapsen kielellinen kehitys on taantunut tai pysähtynyt
- Lapsella on huomattavia vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
- Lapsi käyttää erikoisia tai poikkeavia tapoja kommunikoida
- Lapsella on haasteita ymmärtää arkipäivän ohjeita tai keskustelua
Tukea voi hakea useaa eri reittiä. Ensimmäinen askel on usein keskustelu neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa, joka voi ohjata perheen eteenpäin. Lapsi voidaan ohjata puheterapeutin, toimintaterapeutin tai lastenpsykiatrin arvioon. Diagnoosin saamisen jälkeen perhe voi olla oikeutettu erilaisiin tukipalveluihin, kuten Kelan kustantamaan kuntoutukseen.
Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa tarjoamme tukea erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi toimintaterapia ja neuropsykiatrinen kuntoutus, joiden avulla voidaan tukea autismikirjon lapsen kommunikaatiotaitojen kehittymistä kokonaisvaltaisesti.
Kommunikaatiokyvyn tukeminen osana kokonaisvaltaista kuntoutusta
Kommunikaatiokyvyn tukeminen on keskeinen osa autismikirjon lapsen kokonaisvaltaista kuntoutusta. Toimiva kommunikaatio on perusta lapsen kokonaiskehitykselle, oppimiselle ja sosiaalisten suhteiden muodostumiselle. Kun lapsi kykenee ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään muita, myös käyttäytymisen haasteet usein vähenevät merkittävästi.
Kommunikaatiokyvyn tukeminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja moniammatillista yhteistyötä. Kuntoutuksessa hyödynnetään lapsen vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita, ja tavoitteet asetetaan yksilöllisesti lapsen taitojen ja tarpeiden mukaan. Lapsen lähiympäristön – vanhempien, sisarusten, isovanhempien ja päiväkodin tai koulun henkilökunnan – osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää kuntoutuksen onnistumiselle.
Perheen rooli kuntoutuksessa on korvaamaton. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja ovat läsnä lapsen arjessa, joten he ovat avainasemassa kommunikaatiokeinojen käyttöönotossa ja harjoittelussa. Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa tuemme ja ohjaamme vanhempia löytämään toimivia tapoja tukea lapsensa kommunikaatiota arjen tilanteissa.
On tärkeää muistaa, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, ja pienetkin edistysaskeleet ovat merkityksellisiä. Kokonaisvaltaisella kuntoutuksella autismikirjon lapsi voi saavuttaa merkittävää edistystä kommunikaatiotaidoissaan ja saada elämäänsä lisää osallisuuden ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksia.
