Lasten toimintaterapiassa työskennellään yksilöllisten tarpeiden mukaan tehdään yksilöllisesti suunniteltuja leikillisiä harjoituksia, jotka tukevat lapsen motorisia taitoja, aistisäätelyä, arjen toimintoja ja sosiaalisia kykyjä. Terapeutti käyttää erilaisia pelejä, kädentaitoja kehittäviä aktiviteetteja sekä liikunnallisia harjoitteita, jotka näyttävät lapselle hauskoilta leikeiltä, mutta tukevat samalla hänen kehitystään ja toimintakykyään. Toimintaterapian konkreettinen sisältö vaihtelee lapsen iän, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
Mitä toimintaterapia tarkoittaa lasten kuntoutuksessa?
Lasten toimintaterapia on kuntoutusmuoto, joka tukee lapsen kykyä toimia ja osallistua itselleen merkityksellisissä arjen toiminnoissa. Toimintaterapiassa keskitytään kehittämään lapsen motorisia taitoja, aistisäätelyä, toiminnanohjausta sekä sosiaalisia ja emotionaalisia valmiuksia leikin ja toiminnallisten harjoitusten avulla.
Terapian lähtökohtana on aina lapsen yksilöllinen arviointi, jossa kartoitetaan hänen vahvuutensa ja tuen tarpeensa. Arviointiin kuuluu sekä standardoituja testejä että toiminnallisia tilanteita, joissa havainnoidaan, miten lapsi suoriutuu erilaisista tehtävistä. Arvioinnin perusteella toimintaterapeutti laatii yksilöllisen terapiasuunnitelman, joka sisältää konkreettiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.
Lasten toimintaterapian perusperiaatteisiin kuuluu leikin hyödyntäminen keskeisenä työvälineenä. Leikki on lapsen luontainen tapa oppia ja kehittyä, ja toimintaterapeutti osaa muokata leikkitilanteita niin, että ne tukevat lapsen kehitystä juuri niillä osa-alueilla, joilla hänellä on haasteita. Terapiassa käytetään usein ns. ”just right challenge” -periaatetta, jossa harjoitukset ovat sopivan haastavia – ei liian helppoja mutta ei myöskään liian vaikeita – jotta lapsi kokee onnistumisia mutta pääsee myös kehittymään.
Millaisia leikkejä ja harjoituksia toimintaterapiassa käytetään?
Toimintaterapiassa käytetään monipuolisia leikkejä ja harjoituksia, jotka valitaan aina lapsen yksilöllisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Yleisimpiä ovat hienomotoriikkaa, karkeamotoriikkaa, aistitiedon käsittelyä ja toiminnanohjausta tukevat aktiviteetit, jotka sovitetaan lapsen ikä- ja taitotasoon.
Hienomotoriikan harjoitteluun käytetään esimerkiksi:
- Muovailuvahatyöskentelyä ja taikataikinaleikkejä sormien voimistamiseksi
- Helmien pujottelua, pieniä palapeleja ja pinsettiotetta vaativia pelejä
- Saksilla leikkaamista, piirtämistä ja värittämistä eri välineillä
- Nappien kiinni laittamista, vetoketjujen käyttöä ja kengännauhojen solmimista
Karkeamotoriikan kehittämiseen käytetään:
- Temppuratoja, joissa harjoitellaan kiipeämistä, hyppimistä ja tasapainoilua
- Palloleikkejä, jotka kehittävät koordinaatiota ja kehonhallintaa
- Keinumista, pyörimistä ja muita vestibulaarista aistia stimuloivia toimintoja
- Ryömimistä tunneleissa ja erilaisilla alustoilla liikkumista
Aistisäätelyä tukevia harjoituksia ovat:
- Aistihuoneessa työskentely erilaisten valojen, äänien ja tuntoärsykkeiden parissa
- Painopeiton tai -liivin käyttö rauhoittumisen tukena
- Erilaisten tekstuurien tunnustelu ja nimeäminen
- Painava työskentely, kuten terapiapalloilla työskentely tai painopussien kantaminen
Terapeutti valitsee ja muokkaa leikit niin, että ne ovat lapselle motivoivia ja tuottavat iloa, samalla kun ne tarjoavat juuri oikeanlaisia haasteita. Leikin tulee olla lapselle merkityksellistä, jotta hän sitoutuu toimintaan ja voi näin saavuttaa terapian tavoitteet.
Miten toimintaterapiassa harjoitellaan arkielämän taitoja?
Toimintaterapiassa arkielämän taitoja harjoitellaan pilkkomalla ne pienempiin, helpommin hallittaviin osiin ja tukemalla lasta vaihe vaiheelta kohti itsenäisempää suoriutumista. Terapeutti luo erilaisia simuloituja arkitilanteita, joissa lapsi voi turvallisesti harjoitella näitä taitoja omaan tahtiinsa.
Pukeutumistaitojen harjoittelussa käytetään usein erilaisia nappien, vetoketjujen ja nauhojen harjoitteluvälineitä ennen siirtymistä varsinaisiin vaatteisiin. Terapeutti voi käyttää apuna myös erityisiä pukeutumiskehikoita tai nukkeja, joiden avulla lapsi oppii vaatteiden pukemisjärjestyksen ja -tekniikat. Harjoittelua voidaan helpottaa käyttämällä aluksi isompia nappeja tai tarrakiinnityksiä.
Ruokailutaitojen harjoitteluun kuuluu haarukan ja veitsen käytön opettelu, nesteen kaataminen lasiin sekä leivän voitelu. Näitä voidaan harjoitella ensin leikkitilanteissa, esimerkiksi nuken syöttämisen yhteydessä tai leikkikeittiössä. Terapeutti voi käyttää erityisiä paksunnettuja ruokailuvälineitä tai lautasia, joissa on reunat, helpottaakseen lapsen onnistumista.
Hygieniataitojen harjoittelussa käydään läpi käsien pesun vaiheet, hampaiden harjaus sekä muut peseytymiseen liittyvät toiminnot. Näissä voidaan käyttää apuna esimerkiksi kuvallisia ohjeita, jotka muistuttavat oikeasta järjestyksestä. Peseytymistaitoja voidaan harjoitella esimerkiksi nuken kanssa ennen siirtymistä lapsen omiin pesutaitoihin.
Toimintaterapeutti opettaa lapselle myös erilaisia kompensaatiokeinoja, jotka helpottavat arjessa selviytymistä. Näitä voivat olla esimerkiksi pukemisjärjestyksen muistaminen lorun avulla tai ympäristön muokkaaminen niin, että lapsen on helpompi toimia siinä itsenäisesti.
Kuinka toimintaterapia tukee lapsen sosiaalisia taitoja?
Toimintaterapiassa lapsen sosiaalisia taitoja tuetaan sekä yksilö- että ryhmäterapiassa erilaisten vuorovaikutusharjoitusten ja leikkien avulla. Terapeutti luo tilanteita, joissa lapsi oppii tunnistamaan tunteita, kommunikoimaan tarkoituksenmukaisesti ja toimimaan yhdessä muiden kanssa.
Tunnetaitojen harjoittelussa käytetään esimerkiksi tunnekortteja, joiden avulla lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita. Terapeutti voi käyttää myös roolileikkejä, joissa harjoitellaan erilaisten tunnetilojen ilmaisemista ja toisten tunteiden tunnistamista. Peilin avulla lapsi voi oppia tunnistamaan, miltä erilaiset tunnetilat näyttävät omilla kasvoilla.
Vuorovaikutustaitojen kehittämiseksi terapiassa käytetään erilaisia yhteistyötä vaativia pelejä ja leikkejä. Näissä harjoitellaan vuorottelua, yhteisten sääntöjen noudattamista sekä oman vuoron odottamista. Esimerkiksi lautapelit ovat erinomaisia välineitä näiden taitojen harjoitteluun.
Ryhmäterapiassa lapset pääsevät harjoittelemaan sosiaalisia taitoja luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa ikätovereiden kanssa. Ryhmässä voidaan tehdä esimerkiksi yhteisiä taideprojekteja, joissa jokainen lapsi tuo oman panoksensa yhteiseen työhön. Terapeutti ohjaa lapsia hienovaraisesti ja antaa tukea haastavissa tilanteissa.
Parityöskentelyssä lapset voivat harjoitella esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoja rakentamalla yhdessä tornin tai suorittamalla temppuradan, jossa on autettava paria. Tällaiset harjoitukset kehittävät kommunikaatiota, empatiaa ja yhteistyötaitoja turvallisessa ympäristössä, jossa terapeutti voi tarvittaessa mallintaa sopivia toimintatapoja.
Miten vanhemmat osallistuvat lapsen toimintaterapiaan?
Vanhemmat ovat keskeisessä roolissa lapsen toimintaterapian onnistumisessa, sillä he mahdollistavat terapiassa opittujen taitojen siirtymisen arkeen. Toimintaterapeutti ohjaa vanhempia tukemaan lasta kotona ja antaa konkreettisia vinkkejä harjoitusten tekemiseen osana perheen tavallista elämää.
Terapian alussa terapeutti käy vanhempien kanssa läpi kattavan alkuhaastattelun, jossa kartoitetaan lapsen arkea, vahvuuksia ja haasteita. Vanhempien näkemykset ja havainnot ovat arvokasta tietoa terapian suunnittelussa. Säännölliset keskustelut terapeutin kanssa terapiajakson aikana auttavat seuraamaan edistymistä ja tarkentamaan tavoitteita.
Monet toimintaterapeutit käyttävät vanhempien ohjauskäyntejä, joissa vanhemmille opetetaan, miten tiettyä taitoa voi harjoitella kotona. Terapeutti saattaa esimerkiksi näyttää, miten kynäotetta voi tukea kotileikkien yhteydessä tai miten pukemistilannetta voi jäsentää kuvien avulla. Vanhemmille annetaan myös kirjalliset ohjeet kotona tehtäviin harjoituksiin.
Erityisen tärkeää on harjoitusten integrointi perheen arkeen. Terapeutti auttaa löytämään luontevia tilanteita, joissa harjoituksia voi toteuttaa ilman, että ne tuntuvat ylimääräiseltä kuormitukselta. Esimerkiksi silmä-käsi-koordinaatiota voi harjoitella leipoessa ja tasapainoa metsäretkellä.
Vanhemmat toimivat myös tärkeänä linkkinä terapeutin ja muiden lapsen kanssa toimivien aikuisten, kuten päiväkodin tai koulun henkilökunnan välillä. He voivat välittää terapeutilta saatuja ohjeita ja siten varmistaa, että lasta tuetaan johdonmukaisesti kaikissa ympäristöissä.
Milloin lapsen toimintaterapia on tuloksellista?
Toimintaterapia on tuloksellista, kun lapsen arjen toimintakyky paranee ja hän pystyy osallistumaan aiempaa paremmin ikätasonsa mukaisiin toimintoihin. Edistymisen merkkejä voidaan havaita sekä terapiatilanteissa että lapsen arjessa kotona, päiväkodissa tai koulussa.
Konkreettisia edistymisen merkkejä voivat olla esimerkiksi:
- Lapsi selviytyy aiempaa itsenäisemmin pukeutumisesta tai ruokailusta
- Kynän käyttö on sujuvampaa ja lapsi jaksaa kirjoittaa tai piirtää pidempään
- Motorinen koordinaatio on parantunut, mikä näkyy esimerkiksi portaissa liikkumisessa tai pyörällä ajamisessa
- Lapsi sietää paremmin erilaisia aistiärsykkeitä, kuten ääniä tai kosketusta
- Keskittymiskyky on parantunut ja lapsi pystyy toimimaan ohjeiden mukaan
- Sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja leikki ikätovereiden kanssa sujuu aiempaa paremmin
On tärkeää asettaa realistiset odotukset toimintaterapialle ja ymmärtää, että edistyminen tapahtuu usein pienin askelin. Joskus merkittävätkin muutokset voivat näkyä ensin vain tietyissä tilanteissa, ennen kuin ne yleistyvät laajemmin lapsen arkeen. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittava aika vaihtelee suuresti riippuen lapsen haasteista ja niiden vaikeusasteesta.
Toimintaterapian tuloksellisuutta arvioidaan säännöllisesti yhteistyössä perheen kanssa. Arvioinnissa käytetään samoja menetelmiä kuin terapian alussa, jotta edistymistä voidaan seurata objektiivisesti. Myös vanhempien ja muiden lapsen kanssa toimivien aikuisten havainnot ovat tärkeitä edistymisen arvioinnissa.
Joskus toimintaterapian tavoitteita tai menetelmiä on tarpeen muuttaa, jos edistyminen ei ole odotusten mukaista. Tämä ei tarkoita, että terapia olisi epäonnistunut, vaan kyse on normaalista terapiaprosessin mukauttamisesta lapsen tarpeisiin. Keskeistä on avoin kommunikaatio terapeutin ja perheen välillä, jotta terapia voidaan suunnata mahdollisimman vaikuttavasti.
Toimintaterapian päättämisestä päätetään yhdessä perheen kanssa, kun asetetut tavoitteet on saavutettu tai kun lapsen taidot ovat kehittyneet niin, että erillinen terapia ei ole enää tarpeen. Terapiassa opitut strategiat ja toimintatavat jäävät osaksi lapsen ja perheen arkea myös terapian päätyttyä.
Aamos Kuntoutus- ja terapiapalvelut tukena lapsesi kehityksessä
Aamos Kuntoutus- ja terapiapalvelut tarjoaa laadukasta ja yksilöllistä toimintaterapiaa lapsille. Palveluihimme kuuluvat kattavat toimintakyvyn arvioinnit, yksilö- ja ryhmäterapiat sekä vanhempien ohjaus. Ammattitaitoiset toimintaterapeuttimme ovat erikoistuneet lasten kehityksen tukemiseen ja erilaisten haasteiden kuntouttamiseen.
Toimintaterapian lisäksi tarjoamme muitakin kuntoutus- ja psykologipalveluja. Kokonaisvaltainen lähestymistapamme mahdollistaa lapsen tukemisen juuri hänen tarpeidensa mukaisesti.
Jos epäilet, että lapsesi voisi hyötyä toimintaterapiasta tai haluat lisätietoja palveluistamme, ota rohkeasti yhteyttä. Autamme mielellämme arvioimaan tilanteen ja löytämään parhaat ratkaisut lapsesi kehityksen tueksi. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai täyttämällä yhteydenottolomakkeen verkkosivuillamme.
Jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden kehittyä omaan tahtiinsa ja saavuttaa täyden potentiaalinsa. Aamos Kuntoutus- ja terapiapalvelut on tukena tällä matkalla.
