Autismikirjon lapsen vanhempana saatat huomata, että sosiaaliset tilanteet tuottavat lapsellesi erityisiä haasteita. Ehkä leikkiminen muiden lasten kanssa ei suju luontevasti, tai päiväkodista tai koulusta tulee viestejä vuorovaikutuksen vaikeuksista. Nämä haasteet eivät kerro lapsen haluttomuudesta olla muiden kanssa, vaan siitä, että sosiaaliset tilanteet vaativat autismikirjon lapselta valtavasti energiaa ja tukea. Hyvä uutinen on, että sosiaalisia taitoja voi oppia ja harjoitella, kun tuki on oikeanlaista ja yksilöllistä. Tässä artikkelissa saat konkreettisia keinoja lapsen tukemiseen sekä ymmärrystä siitä, miksi varhainen tuki on niin merkityksellistä.
Jokainen autismikirjon lapsi on yksilö, ja sosiaaliset haasteet ilmenevät eri tavoin. Yhteistä on kuitenkin se, että oikea-aikaisella tuella voit auttaa lastasi rakentamaan itseluottamusta ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Käydään läpi, miten voit tukea lapsesi sosiaalista kehitystä arjessa ja millaista ammattilaisten apua on saatavilla.
Autismikirjon lasten sosiaaliset haasteet arjessa
Autismikirjon lapselle sosiaalisten tilanteiden lukeminen ja niihin osallistuminen voi olla monimutkaista ja kuormittavaa. Kun muut lapset oppivat vuorovaikutuksen pelisääntöjä ikään kuin itsestään, autismikirjon lapsi tarvitsee usein selkeää opetusta ja harjoittelua ymmärtääkseen sosiaalisia tilanteita.
Tyypillisiä haasteita ovat:
- Nonverbaalisten vihjeiden tulkinta: Ilmeet, eleet ja äänensävyt voivat jäädä huomaamatta tai niiden merkitys on vaikea ymmärtää
- Vuorovaikutuksen aloittaminen ja ylläpitäminen: Lapsi ei välttämättä tiedä, miten lähestyä muita tai miten jatkaa keskustelua
- Ryhmätilanteisiin sopeutuminen: Päiväkodin tai koulun ryhmätilanteet voivat tuntua kaoottiselta, kun on vaikea hahmottaa kirjoittamattomia sääntöjä
- Kaveritaidot: Leikin aloittaminen, vuorotteleminen ja kompromissien tekeminen vaativat harjoittelua
- Tunteiden tunnistaminen: Oman ja toisten tunteiden ymmärtäminen voi olla haastavaa
On tärkeää ymmärtää, että lapsi voi oppia sinnittelmään ja säätelemään käytöstään hoito- tai koulupäivän aikana. Sen aiheuttama valtava kuormitus näkyy vasta kotona, kun lapsi on turvallisessa ympäristössä ja voi päästää paineet ulos. Tämä ei tarkoita, että haasteet olisivat vähentyneet, vaan päinvastoin – lapsi on joutunut ponnistelemaan voimakkaasti selviytyäkseen sosiaalisista tilanteista.
Haasteet ilmenevät eri tavoin eri ikävaiheissa. Pieni lapsi saattaa leikkiä mieluummin yksin tai rinnakkain muiden kanssa, kun taas kouluikäinen voi kokea vaikeuksia ryhmätöissä tai välitunneilla. Nuoruudessa haasteeksi voivat nousta monimutkaisemmat sosiaaliset suhteet ja ystävyyssuhteiden ylläpitäminen.
Miksi varhaisella tuella on merkitystä?
Lapsuudessa aivot ovat erityisen muovautuvia, ja tämä aivojen plastisuus tekee varhaisesta tuesta erityisen tehokasta. Kun sosiaaliset taidot opitaan ja harjoitellaan varhain, ne jäävät paremmin osaksi lapsen toimintamalleja. Varhainen tuki ei tarkoita, että lapsesta pitäisi ”korjata” jotain, vaan että hänelle annetaan työkaluja ja strategioita, joiden avulla hän voi toimia sosiaalisissa tilanteissa omalla tavallaan.
Varhaisella tuella on useita merkittäviä vaikutuksia:
- Itseluottamuksen rakentuminen: Kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia sosiaalisissa tilanteissa, hänen itseluottamuksensa kasvaa
- Sosiaalisten suhteiden muodostuminen: Harjoitellut taidot auttavat lasta luomaan ja ylläpitämään ystävyyssuhteita
- Mielenterveyden tukeminen: Onnistuneet sosiaaliset kokemukset vähentävät ahdistusta ja eristäytymistä
- Tulevaisuuden valmiudet: Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä koulunkäynnissä, harrastuksissa ja myöhemmin työelämässä
On kuitenkin korostettava, että tuki on aina yksilöllistä. Jokainen autismikirjon lapsi on ainutlaatuinen, ja hänen vahvuutensa ja haasteensa ovat omanlaiset. Tavoitteena ei ole muuttaa lasta ”neurotyppiseksi”, vaan antaa hänelle keinoja toimia maailmassa, joka on rakennettu pääosin neurotyppisille ihmisille. Samalla on tärkeää tunnistaa ja vahvistaa lapsen omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita.
Varhainen tuki auttaa myös koko perhettä. Kun ymmärrät paremmin lapsesi tapaa hahmottaa sosiaalisia tilanteita, voit tukea häntä arjessa tehokkaammin ja rakentaa myönteistä vuorovaikutusta perheen sisällä.
Käytännön keinoja sosiaalisten taitojen tukemiseen
Arjessa on monia konkreettisia tapoja tukea autismikirjon lapsen sosiaalisia taitoja. Tehokkaimmat keinot perustuvat strukturoituun harjoitteluun ja lapsen omien vahvuuksien hyödyntämiseen.
Visuaaliset tukikeinot ovat usein erityisen tehokkaita. Kuvakortit, sarjakuvamaiset ohjeet tai videot voivat auttaa lasta ymmärtämään sosiaalisia tilanteita paremmin kuin pelkkä sanallinen ohjeistus. Voit esimerkiksi piirtää tai valokuvata erilaisia sosiaalisia tilanteita ja käydä niitä läpi lapsen kanssa rauhallisessa ympäristössä.
Sosiaaliset tarinat ovat toinen tehokas menetelmä. Nämä lyhyet, räätälöidyt tarinat kuvaavat tiettyä sosiaalista tilannetta lapsen näkökulmasta ja kertovat, miten siinä voi toimia. Voit luoda sosiaalisia tarinoita esimerkiksi leikkipuistossa käymisestä, kaverin luona vierailusta tai koulussa tapahtuvasta ryhmätyöskentelystä.
Muita käytännön keinoja:
- Roolileikit ja harjoitustilanteet: Harjoitelkaa sosiaalisia tilanteita kotona turvallisessa ympäristössä ennen oikeita kohtaamisia
- Ennustettavuuden luominen: Valmistele lasta etukäteen tuleviin sosiaalisiin tilanteisiin kertomalla, mitä tulee tapahtumaan ja ketkä ovat paikalla
- Vahvuuksien tunnistaminen: Hyödynnä lapsen erityisiä kiinnostuksen kohteita sosiaalisissa tilanteissa – jos lapsi rakastaa dinosauruksia, ne voivat olla silta vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa
- Positiivinen vahvistaminen: Huomaa ja kehu konkreettisesti onnistuneita sosiaalisia tilanteita
- Pienissä ryhmissä aloittaminen: Aloita yhdestä leikkikaverisesta ennen suurempia ryhmiä
Muista, että edistyminen tapahtuu pienin askelin. Jokaisella lapsella on oma tahtinsa, ja se on täysin normaalia. Tärkeintä on luoda turvallinen ja kannustava ympäristö, jossa lapsi uskaltaa kokeilla uusia sosiaalisia taitoja ilman pelkoa epäonnistumisesta.
Yhteistyö perheen ja ammattilaisten välillä
Autismikirjon lapsen sosiaalisten taitojen tukeminen on tehokkainta, kun moniammatillinen yhteistyö toimii saumattomasti. Kun perhe, päiväkoti tai koulu sekä eri terapeutit ja kuntoutuspalvelut työskentelevät yhdessä, lapsi saa johdonmukaista tukea kaikissa arjen ympäristöissä.
Perheen rooli on keskeinen. Te tunnette lapsenne parhaiten ja näette, mitkä keinot toimivat arjessa. Ammattilaiset puolestaan tuovat asiantuntemusta ja konkreettisia menetelmiä, joita voi soveltaa kotona, päiväkodissa ja koulussa. Verkostotapaamiset, joissa kaikki lapsen kanssa työskentelevät tahot kokoontuvat yhteen, varmistavat että kaikilla on yhteinen ymmärrys lapsen tilanteesta ja tavoitteista.
Erilaisia terapiamuotoja ja kuntoutuspalveluita, jotka voivat tukea sosiaalisten taitojen kehitystä:
- Toimintaterapia: Auttaa kehittämään vuorovaikutustaitoja ja arjen toimintoja
- Puheterapia: Tukee kommunikaatiota ja sosiaalista viestintää
- Psykoterapia: Voi auttaa tunnistamaan ja käsittelemään tunteita
- Neuropsykiatrinen valmennus: Antaa konkreettisia työkaluja arjen haasteisiin
Meillä Aamoksella tarjoamme LAKU-perhekuntoutusta, joka on tarkoitettu 7–15-vuotiaille neuropsykiatrisen diagnoosin saaneille lapsille ja heidän perheilleen. Kuntoutus toteutetaan perheen arjen ympäristössä ja se sisältää sekä perhetapaamisia että vertaisryhmiä lapsille ja aikuisille. LAKU-kuntoutusta haetaan Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena, ja se voi tarjota perheellenne pitkäkestoista, moniammatillista tukea.
Vertaistuki on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Mahdollisuus tavata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia lapsia ja perheitä voi olla helpottavaa sekä lapselle että vanhemmille. Ongelmien jakaminen kaltaistensa kanssa voi olla tärkeä henkireikä lapselle ja nuorelle.
Kun kerrot lapsen autismikirjosta päiväkodissa ja koulussa, mahdollistat sen, että opetusta ja tehtäviä voidaan muokata lapselle sopiviksi. Joustava ja ymmärtäväinen lähestymistapa sekä selkeät rakenteet tukevat lapsen oppimista ja sosiaalista kehitystä myös näissä ympäristöissä. Muista huolehtia myös omasta jaksamisestasi – vanhempien hyvinvointi on perusta lapsen tukemiselle. Jos haluat keskustella lisää lapsen tuen mahdollisuuksista, ota yhteyttä meihin.
