Neuropsykiatrisen diagnoosin saaminen lapselle herättää perheessä usein monenlaisia tunteita – helpotusta selityksen löytymisestä, mutta myös huolta tulevaisuudesta. Apua lapsen nepsy-diagnoosin jälkeen on saatavilla monessa muodossa, mutta perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen jää usein vähemmälle huomiolle. Laku-perhekuntoutus on suunniteltu vastaamaan juuri tähän tarpeeseen tarjoamalla tukea 7–15-vuotiaille neuropsykiatrisen diagnoosin saaneille lapsille ja heidän perheilleen. Se huomioi lapsen haasteiden lisäksi koko perheen dynamiikan ja voimavarat, tuoden kuntoutuksen osaksi perheen arkea.
Mitä haasteita nepsy-lapsi ja perhe kohtaavat arjessa?
Neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD, autismikirjon häiriöt tai Touretten oireyhtymä, näkyvät lapsen elämässä monin tavoin. Arjessa haasteita voivat tuottaa toiminnanohjauksen vaikeudet, aistisäätelyn häiriöt, impulsiivisuus tai sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmat. Näiden piirteiden kanssa selviytyminen vaatii lapselta jatkuvaa ponnistelua, mikä voi näkyä kuormittumisena ja uupumisena koulupäivän jälkeen.
Perheen näkökulmasta nepsy-lapsen arki edellyttää usein erityisjärjestelyjä, rutiinien ylläpitämistä ja jatkuvaa ennakointia. Vanhemmat voivat kokea riittämättömyyden tunteita ja uupumusta, kun tavanomaiset kasvatuskeinot eivät tuota toivottua tulosta. Sisarukset saattavat jäädä vähemmälle huomiolle, kun vanhempien voimavarat kuluvat erityistä tukea tarvitsevan lapsen ohjaamiseen. Perheen toimintakyky voi heikentyä, ja vanhempien parisuhde joutua koetukselle. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja avun hakeminen ajoissa on ensiarvoisen tärkeää, jotta perhe ei ajaudu kriisiin.
Laku-perhekuntoutuksen toimintaperiaatteet
Laku-perhekuntoutus perustuu kokonaisvaltaiseen näkemykseen, jossa lapsen hyvinvointi on erottamattomasti yhteydessä koko perheen hyvinvointiin. Kuntoutuksen keskeisiä periaatteita ovat perhekeskeisyys, voimavaralähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys. Tämä tarkoittaa, että kuntoutuksessa keskitytään perheen olemassa olevien vahvuuksien tunnistamiseen ja vahvistamiseen sen sijaan, että keskityttäisiin vain ongelmiin.
Kuntoutuspalvelu räätälöidään aina perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Moniammatillinen tiimi, johon kuuluu esimerkiksi psykologi, toimintaterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja ja perheterapeutti, työskentelee yhdessä perheen kanssa. Tiimin kokoonpano määräytyy perheen tarpeiden mukaan. Laku-perhekuntoutuksessa ei pyritä ”korjaamaan” lasta vaan luomaan ymmärrystä neuropsykiatrisista erityispiirteistä ja kehittämään toimivia keinoja arjen sujuvoittamiseksi. Perhe nähdään aktiivisena osallistujana, ei passiivisena hoidon kohteena.
”Kun ymmärrämme lapsen käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä, voimme löytää toimivia ratkaisuja arjen haasteisiin.”
Kokonaisvaltaisen tuen hyödyt nepsy-lapsen kehitykselle
Kokonaisvaltainen perhekuntoutus tukee nepsy-lapsen kehitystä monella tasolla. Se auttaa lasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämään itsesäätelytaitoja, mikä on edellytys arjessa selviytymiselle. Kuntoutuksen avulla lapsi oppii tunnistamaan tilanteita, jotka aiheuttavat hänelle kuormitusta, ja löytämään keinoja näiden tilanteiden hallitsemiseksi. Sosiaalisten taitojen harjoittelu turvallisessa ympäristössä mahdollistaa onnistumisen kokemukset, jotka vahvistavat lapsen itsetuntoa.
Vanhemmille perhekuntoutus tarjoaa työkaluja lapsen käyttäytymisen ymmärtämiseen ja ohjaamiseen. Kun vanhemmat saavat tietoa ja konkreettisia keinoja arjen tilanteisiin, heidän oma jaksamisensa ja pystyvyyden tunteensa vahvistuvat. Tämä heijastuu positiivisesti koko perheen ilmapiiriin. Perhekuntoutuksen aikana vanhemmat oppivat tunnistamaan oman kuormittumisensa merkkejä ja huolehtimaan myös omasta jaksamisestaan. Koko perheen hyvinvoinnin paraneminen luo turvallisemman kasvuympäristön nepsy-lapselle ja hänen sisaruksilleen.
Miten Laku-perhekuntoutus toteutetaan käytännössä?
Laku-perhekuntoutus alkaa perusteellisella alkuarvioinnilla, jossa kartoitetaan perheen nykytilanne, haasteet ja voimavarat. Tämän pohjalta laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään konkreettiset tavoitteet ja menetelmät. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi lapsen itsesäätelytaitojen kehittämiseen, perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen parantamiseen tai arjen strukturointiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti kuntoutusjakson aikana, ja suunnitelmaa muokataan tarvittaessa.
Käytännön työskentely tapahtuu pääosin perheen omassa arkiympäristössä, mikä mahdollistaa uusien toimintatapojen siirtymisen suoraan perheen arkeen. Tapaamisia voidaan järjestää kotona, koulussa tai muissa lapsen toimintaympäristöissä. Työskentely sisältää perhetapaamisia eri kokoonpanoilla. Kuntoutuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä, kuten neuropsykiatrista valmennusta, toimintaterapian keinoja ja perheterapeuttisia lähestymistapoja. Tärkeää on myös yhteistyö muiden lasta ja perhettä tukevien tahojen, kuten koulun, lastenpsykiatrian ja sosiaalitoimen kanssa.
Milloin hakeutua Laku-perhekuntoutukseen?
Laku-perhekuntoutus soveltuu perheille, joissa 7–15-vuotiaalla lapsella on todettu neuropsykiatrinen häiriö ja perhe kaipaa tukea arjessa selviytymiseen. Kuntoutukseen kannattaa hakeutua erityisesti silloin, kun perhe kokee olevansa voimavarojensa äärirajoilla nepsy-lapsen haasteiden kanssa tai tavallinen arki tuntuu jatkuvalta kriisinhallinnalta. Varhainen tuen piiriin hakeutuminen on tärkeää, sillä pitkittyneet ongelmat voivat johtaa perheen uupumiseen ja lapsen oireilun vaikeutumiseen.
Merkkejä tuen tarpeesta voivat olla esimerkiksi toistuvat konfliktit kotona, lapsen koulunkäyntivaikeudet, vanhempien uupumus tai sisarusten oireilu. Laku-perhekuntoutukseen ohjaudutaan lääkärin suosituksella ja kuntoutus toteutuu Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Kun perhe hakee apua lapsen nepsy-diagnoosin jälkeen, on tärkeää kartoittaa monipuolisesti eri tukimuodot ja arvioida, mikä palvelumuoto vastaa parhaiten perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Laku-perhekuntoutus tarjoaa yhden mahdollisen polun kohti toimivampaa arkea ja koko perheen hyvinvointia.
