Toimintaterapia tukee aistitiedon käsittelyn vaikeuksissa kokeilemalla lapsen kanssa toiminnallisesti, miten aistimukset vaikuttavat arkeen, ja harjoittelemalla keinoja säädellä niitä. Terapeutti rakentaa harjoitukset lapsen omista kiinnostuksen kohteista ja arjen tilanteista. Tavoitteena on, että lapsi jaksaa, oppii ja osallistuu paremmin kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Alla vastaamme kysymyksiin, joita vanhemmat meiltä useimmin kysyvät.
Mistä aistitiedon käsittelyn vaikeudet lapsella huomaa?
Aistitiedon käsittelyn vaikeudet näkyvät usein poikkeuksellisen voimakkaina tai heikkoina reaktioina ääniin, kosketukseen, liikkeeseen, makuihin tai näköaistimuksiin. Lapsi saattaa kammoksua vaatteiden saumoja, säikähtää kovia ääniä tai hakea jatkuvasti vauhtia ja voimakkaita tuntemuksia. Reaktiot toistuvat ja haittaavat arkea.
Aistiyliherkkyys ja aliherkkyys voivat esiintyä myös samalla lapsella. Yliherkkä lapsi välttelee ruuhkaisia paikkoja, kieltäytyy tietyistä ruoista tai pukeutumisesta tai purkautuu voimakkaasti kuormittavan päivän jälkeen. Aliherkkä lapsi taas törmäilee, ei huomaa kipua tai tarvitsee paljon liikettä ja puristavaa kosketusta rauhoittuakseen.
Aistisäätelyn haasteet liittyvät usein autismikirjoon, ADHD:hen ja Touretten oireyhtymään, mutta niitä esiintyy myös lapsilla, joilla ei ole diagnoosia. Kannattaa seurata, toistuvatko tietyt tilanteet ja kuinka paljon ne rajoittavat lapsen osallistumista. Huoli herää usein myös silloin, kun lapsi toimii hyvin päiväkodissa tai koulussa, mutta romahtaa kotona.
Miten toimintaterapeutti arvioi lapsen aistisäätelyä?
Toimintaterapeutti arvioi aistisäätelyä haastattelemalla vanhempia, havainnoimalla lasta toiminnan aikana ja tarvittaessa käyttämällä standardoituja arviointivälineitä. Arvioinnissa selvitetään, miten lapsi reagoi eri aistimuksiin ja miten ne vaikuttavat hänen toimintaansa arjessa. Tuloksena syntyvät yksilölliset tavoitteet kuntoutukselle.
Arviointi alkaa yleensä vanhempien kertomuksesta: mitkä tilanteet ovat vaikeita, mikä auttaa ja mikä pahentaa tilannetta. Tämä tieto on arvokasta, koska vanhemmat näkevät lapsen eri ympäristöissä ja vuorokaudenaikoina. Usein pyydetään myös päiväkodin tai koulun havaintoja.
Terapeutti havainnoi lasta vapaassa leikissä ja ohjatuissa tehtävissä. Hän seuraa esimerkiksi, miten lapsi liikkuu, kestää kosketusta, suodattaa ääniä ja säätelee vireystilaansa. Havaintojen perusteella terapeutti hahmottaa, mitkä aistialueet kuormittavat ja mitkä auttavat lasta rauhoittumaan. Meillä Aamoksella psykologin, lastenpsykiatrin ja toimintaterapeutin asiantuntemus on samassa yksikössä, joten kokonaiskuva lapsesta rakentuu sujuvasti.
Mitä toimintaterapiassa käytännössä tehdään aistiyliherkkyyteen?
Toimintaterapiassa aistiyliherkkyyteen vastataan toiminnallisilla harjoituksilla, joissa lapsi tutustuu aistimuksiin turvallisesti ja omaan tahtiinsa. Terapeutti auttaa lasta tunnistamaan, mikä kuormittaa ja mikä rauhoittaa, sekä opettaa lapselle säätelykeinoja. Lisäksi pohditaan ympäristön muokkaamista lapselle sopivaksi.
Aistimuksiin totuttelu leikin kautta
Harjoitukset ovat leikkejä, jotka sisältävät esimerkiksi keinumista, kiipeilyä, painavien esineiden kantamista ja erilaisten materiaalien tutkimista. Lasta ei pakoteta kokemaan vastenmielisiä aistimuksia, vaan niitä lähestytään vähitellen ja lapsen ehdoilla. Onnistumisen kokemukset rakentavat luottamusta omaan kehoon.
Oman säätelyn keinot ja arjen apuvälineet
Lapsi oppii tunnistamaan kehonsa viestit, kuten väsymyksen, ylikuormituksen tai levottomuuden. Hän saa käyttöönsä keinoja, joita voi käyttää arjessa: hengitysharjoituksia, painoliivin tai kuulosuojainten kaltaisia apuvälineitä, taukoja rauhallisessa paikassa tai liikuntahetkiä. Keinot valitaan yhdessä lapsen kanssa, jotta ne tuntuvat omilta.
Työskentelyssä hyödynnämme myös luonto- ja seikkailuperustaisia työmuotoja, sillä luonnon monipuoliset aistiärsykkeet tarjoavat erinomaisen harjoituskentän aistisäätelylle.
Miten toimintaterapia näkyy lapsen arjessa kotona ja koulussa?
Toimintaterapia näkyy arjessa siten, että lapsi tunnistaa kuormittumisen aiemmin, osaa käyttää säätelykeinoja ja selviytyy päivittäisistä tilanteista vähemmällä ahdistuksella. Terapeutti ohjaa myös vanhempia ja koulun aikuisia, jotta tuki jatkuu terapiahuoneen ulkopuolella.
Kotona muutokset voivat näkyä sujuvampina aamuina, helpompana pukeutumisena, rauhallisempina ruokailuina ja vähäisempinä purkautumisina koulupäivän jälkeen. Terapeutti voi ehdottaa esimerkiksi rauhoittumisnurkkausta, selkeää päivärytmiä tai aistipainotteisia hetkiä ennen iltatoimia.
Koulussa apuna voivat olla istumapaikan valinta, tauot, kuulosuojaimet tai liikkumismahdollisuus oppituntien välillä. Hyödyllisintä on, kun vanhemmat, opettajat ja terapeutti puhuvat samaa kieltä lapsen tarpeista. Neuropsykiatrinen kuntoutus tukee juuri tätä kokonaisuutta: lapsen toimintakykyä ja vanhemmuutta vahvistetaan yhdessä.
Kuinka kauan toimintaterapiaa tarvitaan ja milloin se auttaa?
Toimintaterapian kesto vaihtelee lapsen tarpeiden mukaan. Usein se kestää kuukausista muutamaan vuoteen. Apu alkaa yleensä näkyä, kun lapsi ja perhe ottavat opitut keinot käyttöön arjessa. Terapian tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja tavoitteita päivitetään lapsen kehittyessä.
Moni perhe huomaa ensimmäiset muutokset jo muutaman kuukauden kuluessa, mutta pysyvät muutokset vaativat toistoa ja kärsivällisyyttä. Kesto riippuu muun muassa haasteiden laajuudesta, lapsen iästä ja siitä, miten hyvin tuki toteutuu kotona ja koulussa.
Terapian lopettamista harkitaan, kun asetetut tavoitteet on saavutettu ja lapsi pärjää arjessa omilla keinoillaan. Tuen tarve voi palata kehitysvaiheiden, kuten kouluun siirtymisen tai murrosiän, yhteydessä. Se ei tarkoita epäonnistumista, vaan uutta tilannetta, johon haetaan uusia keinoja.
Miten lapsi pääsee toimintaterapiaan Turussa?
Turussa lapsi pääsee toimintaterapiaan yleensä lääkärin tai psykologin lausunnon ja kuntoutussuunnitelman kautta. Rahoitus voi tulla Kelan kuntoutuksena, hyvinvointialueelta tai yksityisesti. Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä palveluntuottajaan, joka auttaa selvittämään sopivan reitin.
Kelan kuntoutus lapselle edellyttää tyypillisesti hoitavan lääkärin laatimaa kuntoutussuunnitelmaa ja suositusta. Myös hyvinvointialueen kautta voi saada kuntoutuspalveluja, jolloin tarpeesta ja palvelusta päätetään alueen omassa prosessissa. Lisäksi terapian voi hankkia itse maksaen.
Aamoksen toimintaterapia Turussa lapsille ja nuorille sopii lapselle tai nuorelle, jolla on haasteita esimerkiksi aistitiedon käsittelyssä, kehonhallinnassa, hahmottamisessa, tarkkaavaisuuden säätelyssä, sosiaalisissa tilanteissa tai arkiympäristössä toimimisessa. Meillä on yli 30 vuoden kokemus lasten ja nuorten neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta, ja autamme mielellämme selvittämään, mikä polku sopii juuri teidän perheellenne. Ota rohkeasti yhteyttä meihin yhteystietojemme kautta, vaikka et olisi varma, tarvitseeko lapsesi toimintaterapiaa.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
