Nuoruus on täynnä muutoksia, ja välillä voi olla vaikea hahmottaa, milloin nuoren haasteet ovat normaalia kehitystä ja milloin kyseessä on jotain, mikä vaatii ulkopuolista tukea. Monet vanhemmat pohtivat, pitäisikö huoleen reagoida vai antaako tilaa nuoren omalle kasvulle. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten tunnistaa tilanteet, joissa ammattiavun hakeminen voi tukea nuoren elämänhallintaa ja hyvinvointia. Saat konkreettisia työkaluja siihen, miten erottaa normaalit murrosiän haasteet vakavammista ongelmista, ja käytännön neuvoja avun hakemisen aloittamiseen.
Elämänhallinnan haasteet nuoruudessa – mikä on normaalia?
Nuoruus on intensiivistä aikaa, jolloin nuori käy läpi merkittäviä psykologisia ja sosiaalisia muutoksia. Identiteetin rakentaminen, irtautuminen vanhemmista ja oman paikan löytäminen ikätovereiden joukosta ovat kaikki normaaleja kehitystehtäviä, jotka voivat aiheuttaa väliaikaista epävarmuutta ja tunnekuohuja.
Tyypillisiä nuoruuteen kuuluvia haasteita ovat:
- Mielialan vaihtelut ja tunne-elämän ailahtelevaisuus
- Kiusallinen olo omasta kehosta ja ulkonäöstä
- Hetkellinen motivaation puute koulutehtävissä
- Ristiriidat vanhempien kanssa itsenäistyessä
- Epävarmuus omasta paikasta kaveripiirissä
Nämä vaikeudet kuuluvat normaaliin kasvuun ja kypsymiseen, eivätkä yleensä vaadi ammattiapua. Ne ovat ohimeneviä ja nuori kykenee toimimaan arjessaan, vaikka kaikki ei tuntuisikaan helpolta. Nuori saattaa olla välillä ärtynyt tai vetäytyä omiin oloihinsa, mutta säilyttää silti yhteyden perheeseen ja ystäviin.
Keskeinen ero normaalin kehityksen ja vakavampien ongelmien välillä liittyy keston, voimakkuuden ja vaikutuksen laajuuteen. Jos nuori kykenee huolimatta haasteista osallistumaan koulunkäyntiin, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään, kyseessä on todennäköisesti normaali kehitysvaihe. Vanhempien rooli on tällöin tarjota turvallinen tuki ja ymmärrys, antaen samalla tilaa nuoren omalle kasvulle.
Varoitusmerkit: milloin huoli on perusteltu?
On tilanteita, joissa nuoren haasteet ylittävät normaalin kehityksen rajat ja vaativat ulkopuolista tukea. Pitkittyneet tai voimistuvat ongelmat voivat kuormittaa nuoren toimintakykyä merkittävästi, ja varhainen puuttuminen on tällöin tärkeää.
Seuraavat merkit voivat viitata siihen, että nuori tarvitsee ammattiapua elämänhallintaan:
| Osa-alue | Huolta herättävät merkit |
|---|---|
| Mieliala | Pitkittynyt alakulo, ahdistus tai ärtyneisyys, joka kestää viikkoja tai kuukausia |
| Sosiaalinen elämä | Eristäytyminen ystävistä, sosiaalisten tilanteiden vältteleminen, yksinäisyys |
| Koulunkäynti | Merkittävä laskeva suunta arvosanoissa, poissaolot, motivaation täydellinen katoaminen |
| Käyttäytyminen | Äkilliset muutokset, impulsiivisuus, päihteiden käyttö, itsetuhoinen käytös |
| Fyysinen terveys | Unihäiriöt, ruokahalun muutokset, psykosomaattiset oireet |
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää muutoksiin, jotka vaikuttavat usealla elämänalueella samanaikaisesti. Jos nuori vetäytyy paitsi ystävistä myös perheestä, hänen koulumenestyksensä laskee ja hän vaikuttaa jatkuvasti väsyneeltä, kyseessä voi olla tilanne, joka vaatii ulkopuolista tukea.
Myös nuoren oma kokemus on tärkeä mittari. Jos nuori itse ilmaisee, että ei pärjää tai tarvitsee apua, tämä viesti tulisi ottaa vakavasti. Nuoret osaavat usein yllättävän hyvin tunnistaa, milloin asiat eivät ole hyvin, vaikka eivät aina osaisi sanoittaa tarkkaa syytä.
Mistä aloittaa avun hakeminen nuorelle?
Kun huoli nuoresta herää, ensimmäinen askel on avoin keskustelu nuoren kanssa. Valmistaudu keskusteluun rauhallisessa tilanteessa, jossa on aikaa kuunnella nuoren omaa näkemystä. Vältä syyttelyä tai liiallista huolestuneisuutta, vaan ilmaise huolesi konkreettisesti: ”Olen huomannut, että olet vaikuttanut viime aikoina väsyneeltä ja olet jäänyt pois harrastuksista. Haluaisin kuulla, miten sinulla oikein menee.”
Avun hakemisen polkuja on useita:
- Koulu: Koulun oppilashuolto, kuraattori tai terveydenhoitaja ovat usein ensimmäinen kontakti. He tuntevat nuoren kouluelämän ja voivat tarjota tukea tai ohjata eteenpäin.
- Terveydenhuolto: Koulu- tai opiskeluterveydenhuolto sekä perusterveydenhuollon lääkärit voivat arvioida tilannetta ja tehdä tarvittaessa lähetteitä erikoissairaanhoitoon.
- Yksityiset palvelut: Matalan kynnyksen tukea tarjoavat esimerkiksi ratkaisukeskeinen lyhytterapia nuorille, joka soveltuu lievempien psyykkistä hyvinvointia kuormittavien asioiden työstämiseen.
Nuoren motivointi avun vastaanottamiseen voi olla haastavaa. Monet nuoret pelkäävät leimautumista tai kokevat, että avun pyytäminen on heikkoutta. Korosta, että avun hakeminen on merkki vahvuudesta ja että kyseessä on nuoren omien voimavarojen tukeminen, ei korjaaminen. Anna nuorelle mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista apua hän haluaa kokeilla.
Vanhempien rooli vaihtelee tilanteen mukaan. Joskus riittää, että tarjoaa tietoa ja tukea nuoren omalle päätöksenteolle, kun taas vakavammissa tilanteissa vanhemman on otettava aktiivisempi rooli ja huolehdittava, että apu järjestyy.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa nuoren tukemiseen
Nuoren elämänhallinnan tukeminen vaatii usein moniammatillista yhteistyötä ja yksilöllistä lähestymistapaa. Jokainen nuori on ainutlaatuinen, ja siksi tuen muodon tulisi vastata juuri hänen tarpeitaan ja tilannettaan. Kuntoutus- ja terapiapalvelut tarjoavat erilaisia lähestymistapoja, jotka voivat auttaa nuorta rakentamaan kestäviä elämänhallinnan taitoja.
Erilaisia terapiamuotoja ja kuntoutusmenetelmiä, jotka soveltuvat nuorten tarpeisiin:
- Ratkaisukeskeinen lyhytterapia: Voimavarakeskeinen, vahvuuksiin keskittyvä terapiamuoto, jossa keskiössä ovat nuoren omat tavoitteet ja voimavarat. Prosessi on tavoitteellinen ja kestää tyypillisesti 1–25 kertaa.
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia: Auttaa tunnistamaan ja muuttamaan haitallisia ajattelumalleja ja käyttäytymistä.
- Neuropsykiatrinen kuntoutus: Tukee erityisesti neuropsykiatrisen kirjon haasteissa, kuten ADHD:ssa tai autismin kirjossa.
- Perheterapia: Ottaa mukaan koko perheen ja tukee vuorovaikutusta sekä yhteisten ratkaisujen löytämistä.
Pitkäjänteinen tuki auttaa nuorta löytämään omat voimavaransa ja rakentamaan luottamusta omaan kykyyn hallita elämäänsä.
Meillä tarjoamme ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa nuorille, jossa ammattitaitoinen psykiatrian sairaanhoitaja tukee nuorta löytämään omia vahvuuksiaan ja rakentamaan toimivia ratkaisuja arkeen. Palvelu on matalan kynnyksen tukea, joka ei vaadi lähetettä tai diagnoosia, ja soveltuu tilanteisiin, joissa nuori kaipaa tukea toimintakykyyn ja elämänhallintaan.
Tärkeintä on, että nuori kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Oikea tukimuoto löytyy usein kokeilemalla ja keskustelemalla nuoren kanssa siitä, mikä tuntuu hänelle sopivalta. Kun nuori saa yksilöllistä tukea, joka vastaa hänen tarpeitaan, hänellä on parhaat mahdollisuudet kasvaa vahvaksi ja toimintakykyiseksi aikuiseksi.
