Nuoren pääsy lyhytterapiaan tapahtuu tavallisesti terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä. Prosessi alkaa usein kouluterveydenhuollosta, terveyskeskuksesta tai nuorisopsykiatrian poliklinikalta, missä arvioidaan nuoren tilanne ja tuen tarve. Lyhytterapia on lyhytkestoinen, tavoitteellinen hoitomuoto, joka sopii erityisesti lievempiin tai keskivaikeisiin mielenterveyden haasteisiin. Kela voi tukea terapiakäyntejä tietyin edellytyksin, ja vanhempien tuki on tärkeää prosessin kaikissa vaiheissa.
Mitä nuorille suunnattu lyhytterapia tarkoittaa?
Nuorille suunnattu lyhytterapia on tavoitteellinen hoitomuoto, joka keskittyy rajattujen psyykkisten oireiden tai ongelmien käsittelyyn melko lyhyessä ajassa. Terapiajakso kestää tyypillisesti 5-20 käyntiä ja siinä työskennellään selkeiden, yhdessä sovittujen tavoitteiden eteen.
Lyhytterapia eroaa pitkäkestoisesta terapiasta sekä kestoltaan että lähestymistavaltaan. Siinä missä pitkäkestoinen terapia voi jatkua useita vuosia ja käsitellä syvällisemmin persoonallisuuden rakenteita, lyhytterapia on fokusoitunut, ratkaisukeskeinen ja nykyhetkeen suuntautuva.
Lyhytterapia soveltuu parhaiten nuorille, joilla on:
- Selkeästi rajattuja ongelmia, kuten lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistus
- Riittävät voimavarat aktiiviseen työskentelyyn
- Motivaatio muutokseen
- Kyky sitoutua säännöllisiin käynteihin
Erilaisia lyhytterapian muotoja ovat muun muassa kognitiivinen lyhytterapia, ratkaisukeskeinen terapia nuoren ongelmien ratkaisuun ja interpersonaalinen terapia, joista voidaan valita nuoren tilanteeseen parhaiten sopiva menetelmä.
Mistä nuori voi hakea lähetettä lyhytterapiaan?
Nuori voi saada lähetteen lyhytterapiaan useita julkisen terveydenhuollon reittejä pitkin. Ensisijaisesti kannattaa kääntyä kouluterveydenhuollon puoleen, jossa kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri voi arvioida tilanteen ja ohjata eteenpäin.
Keskeisiä lähetteen saamisen väyliä ovat:
- Kouluterveydenhuolto (terveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi)
- Terveyskeskuksen lääkäri tai mielenterveysyksikkö
- Opiskeluterveydenhuolto
- Nuorisopsykiatrian poliklinikat
- Perheneuvola (alle 13-vuotiaille)
Prosessi alkaa yleensä alkukartoituksella, jossa ammattilainen arvioi nuoren oireet, toimintakyvyn ja tuen tarpeen. Arvioinnin perusteella tehdään lähete sopivaan hoitomuotoon. Joissakin kunnissa on tarjolla myös matalan kynnyksen palveluita, joihin nuori voi hakeutua ilman lähetettä.
Myös yksityisen lääkärin kautta voi saada lähetteen lyhytterapiaan, mutta tällöin on hyvä selvittää etukäteen kustannukset ja mahdolliset Kela-korvaukset.
Miten Kela tukee nuorten lyhytterapiaa?
Kela voi tukea nuorten lyhytterapiaa kuntoutuspsykoterapiana, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Kela-tuen saaminen edellyttää, että nuorella on diagnosoitu mielenterveyden häiriö, joka uhkaa opiskelu- tai työkykyä, ja että hän on saanut asianmukaista hoitoa vähintään kolmen kuukauden ajan diagnoosin jälkeen.
Nuorten kuntoutuspsykoterapiaa voidaan myöntää 16-25-vuotiaille. Alle 16-vuotiaiden terapiakustannuksista vastaa julkinen terveydenhuolto. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa enintään kolmen vuoden ajan, ja käyntejä voi olla korkeintaan 80 kertaa vuodessa.
Hakuprosessi etenee seuraavasti:
- Nuori saa psykiatrin lausunnon (B-lausunto) terapian tarpeesta
- Nuori täyttää Kelan kuntoutushakemuksen (KU 132)
- Nuori valitsee sopivan terapeutin Kelan hyväksymistä palveluntuottajista
- Hakemus ja lausunto toimitetaan Kelaan
- Kela tekee päätöksen yleensä 1-2 kuukauden kuluessa
Kela korvaa osan terapiakustannuksista, ja omavastuuosuus riippuu terapeutin hinnoittelusta. Vuonna 2023 Kelan korvaama osuus on 57,60 euroa 45 minuutin käynniltä, joten omavastuuosuudeksi jää usein 20-40 euroa käynniltä.
Mitä tapahtuu nuoren ensimmäisellä lyhytterapiakäynnillä?
Ensimmäisellä lyhytterapiakäynnillä luodaan pohja luottamukselliselle yhteistyösuhteelle nuoren ja terapeutin välille. Käynti alkaa usein terapeutin lyhyellä esittelyllä ja käytännön asioiden läpikäynnillä, kuten terapian kestosta, tapaamistiheydestä ja luottamuksellisuudesta.
Ensimmäisen käynnin keskeisiä elementtejä ovat:
- Tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen
- Nuoren tilanteen ja haasteiden kartoitus
- Nuoren odotusten ja toiveiden kuunteleminen
- Terapian tavoitteiden alustava määrittely
- Käytännön järjestelyistä sopiminen
Terapeutti pyrkii luomaan turvallisen ilmapiirin, jossa nuori kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. On täysin normaalia jännittää ensimmäistä terapiakäyntiä, eikä kaikkea tarvitse osata sanoittaa heti.
Ensimmäisen käynnin jälkeen sekä nuorella että terapeutilla on mahdollisuus arvioida, onko yhteistyö toimivaa vai olisiko syytä etsiä toinen terapeutti. Hyvä yhteensopivuus terapeutin ja nuoren välillä on tärkeä osa onnistunutta terapiaprosessia.
Miten vanhemmat voivat tukea nuorta lyhytterapiaprosessissa?
Vanhemmat voivat merkittävästi edesauttaa nuoren terapiaprosessia tarjoamalla emotionaalista tukea ja käytännön apua. Tärkeintä on suhtautua nuoren avun tarpeeseen ymmärtävästi ja kannustavasti ilman syyllistämistä tai painostamista.
Vanhemmat voivat tukea nuorta seuraavilla tavoilla:
- Auttaa käytännön järjestelyissä, kuten kuljetuksissa ja ajanvarauksissa
- Osallistua tarvittaviin alkutapaamisiin, mutta kunnioittaa nuoren yksityisyyttä
- Olla kiinnostunut mutta ei utelias – antaa nuoren kertoa terapiasta sen verran kuin haluaa
- Huolehtia terapian taloudellisista järjestelyistä
- Tukea kotona terapiassa opittuja taitoja ja selviytymiskeinoja
On tärkeää, että vanhemmat huolehtivat myös omasta jaksamisestaan, sillä nuoren mielenterveyden haasteet vaikuttavat koko perheeseen. Vanhemmat voivat tarvittaessa hakea tukea itselleen perheneuvolasta, terveyskeskuksesta tai järjestöjen kautta.
Nuoren terapiaprosessi etenee yleensä parhaiten, kun perheessä vallitsee avoin ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa tunteista ja haasteista voi puhua turvallisesti.
Lyhytterapian hyödyt ja mahdollisuudet nuoren tulevaisuudelle
Lyhytterapia voi tarjota nuorelle merkittäviä työkaluja ja voimavaroja elämänhallintaan ja tulevaisuuden rakentamiseen. Oikea-aikainen ja sopiva terapia voi ennaltaehkäistä ongelmien pitkittymistä ja vaikeutumista.
Lyhytterapian keskeisiä hyötyjä nuorelle ovat:
- Parantunut itsetuntemus ja omien tunteiden tunnistaminen
- Tehokkaammat selviytymiskeinot stressiin ja haastaviin tilanteisiin
- Sosiaaliset taidot ja kyky muodostaa terveitä ihmissuhteita
- Opiskelukyvyn ja keskittymisen parantuminen
- Myönteisempi minäkuva ja tulevaisuudenusko
Lyhytterapiassa opitut taidot kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Nuori oppii tunnistamaan omat voimavaransa ja haavoittuvuutensa sekä hakemaan ajoissa apua, jos vaikeudet myöhemmin palaavat.
Parhaimmillaan lyhytterapia voi olla käännekohta, joka antaa nuorelle kokemuksen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta sekä omasta toimijuudesta oman hyvinvointinsa edistämisessä. Nämä kokemukset vahvistavat nuoren resilienssiä kohdata elämän tulevat haasteet entistä vahvempana.
