Lapsi tulisi viedä nepsy-tutkimuksiin, kun vanhemmat, päiväkodin henkilökunta tai opettajat havaitsevat lapsen kehityksessä tai käyttäytymisessä piirteitä, jotka poikkeavat selvästi ikätasoisesta kehityksestä. Näitä voivat olla esimerkiksi huomattavat keskittymisvaikeudet, sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet, oppimisvaikeudet tai aistiyliherkkyydet. Varhainen tutkimuksiin hakeutuminen on tärkeää, sillä oikea-aikainen tuki voi merkittävästi helpottaa lapsen ja perheen arkea.
Miksi nepsy-tutkimukset ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta?
Neuropsykiatriset tutkimukset ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska ne mahdollistavat lapsen yksilöllisten tarpeiden tunnistamisen ja oikeanlaisen tuen järjestämisen. Varhainen tunnistaminen on avainasemassa, sillä se voi ehkäistä monia toissijaisia ongelmia, kuten itsetunto-ongelmia tai koulumotivaation laskua.
Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa näemme, että tutkimukset auttavat perhettä ymmärtämään paremmin lapsen toimintaa ja käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Kun ymmärrys lisääntyy, vanhempien on helpompi tukea lastaan arjessa ja vahvistaa hänen vahvuuksiaan.
Nepsy-tutkimukset tarjoavat kokonaisvaltaisen kuvan lapsen kognitiivisista taidoista, sosiaalisista valmiuksista ja toimintakyvystä eri ympäristöissä. Tämän tiedon pohjalta voidaan suunnitella yksilölliset tukitoimet kotiin, päiväkotiin tai kouluun, mikä edistää lapsen myönteistä kehitystä ja hyvinvointia.
Mitkä ovat yleisimmät merkit, jotka kertovat nepsy-tutkimusten tarpeesta?
Neuropsykiatristen tutkimusten tarvetta voivat indikoida monet erilaiset merkit, jotka usein näkyvät useammalla elämän osa-alueella. Keskeisimpiä huolenaiheita ovat pitkäkestoiset haasteet arjen toiminnoissa, jotka vaikuttavat merkittävästi lapsen ja perheen elämään.
Tavallisimpia merkkejä ovat:
- Huomattavat keskittymisvaikeudet ja tarkkaavuuden säätelyn haasteet
- Voimakas levottomuus tai ylivilkkaus
- Impulsiivisuus ja itsesäätelyn vaikeudet
- Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet ja vaikeus ymmärtää sosiaalisia tilanteita
- Epätavallisen voimakkaat tunnereaktiot tai tunteiden säätelyn vaikeudet
- Aistiyliherkkyydet (äänet, valot, kosketukset, maut, hajut)
- Poikkeava kiinnostus yksityiskohtiin tai hyvin rajattuihin aiheisiin
- Oppimisvaikeudet, jotka eivät selity motivaation puutteella
- Kaavamaiset käyttäytymismallit ja vaikeus sopeutua muutoksiin
Pienillä lapsilla merkkejä voivat olla kielenkehityksen viiveet, poikkeava leikin kehitys tai vaikeudet toiminnanohjauksessa. Kouluikäisillä haasteita ilmenee usein koulutyöskentelyssä, kaverisuhteissa tai oman toiminnan ohjaamisessa.
On tärkeää muistaa, että yksittäinen merkki ei vielä kerro neuropsykiatrisesta häiriöstä, mutta useiden merkkien yhdistelmä ja niiden pitkäkestoisuus ovat syitä hakeutua tutkimuksiin.
Miten päiväkodin tai koulun havainnot vaikuttavat tutkimuksiin ohjaamiseen?
Päiväkodin ja koulun henkilökunnan havainnot ovat erittäin arvokkaita, sillä he näkevät lapsen toimintaa ryhmätilanteissa ja voivat verrata sitä muiden samanikäisten toimintaan. Ammattilaisten tekemät havainnot ovat usein ensimmäinen askel, joka käynnistää tarkemman arvioinnin ja mahdollisen tutkimusprosessin.
Varhaiskasvatuksen opettajat, opettajat ja erityisopettajat ovat koulutettuja tunnistamaan lapsen kehitykseen liittyviä poikkeamia. Heidän havaintonsa lapsen toiminnasta ryhmässä, oppimiskyvystä ja sosiaalisista taidoista täydentävät vanhempien näkemystä ja auttavat muodostamaan kokonaiskuvaa lapsen tilanteesta.
Kun päiväkodissa tai koulussa herää huoli lapsen kehityksestä:
- Huolesta keskustellaan ensin vanhempien kanssa
- Lapselle voidaan laatia tehostetun tuen suunnitelma
- Erityisopettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja saattaa tehdä pedagogisen arvion
- Tarvittaessa lapsi ohjataan oppilashuollon tai opiskeluhuollon palveluihin
- Koulupsykologi voi tehdä alustavia arviointeja
Päiväkodin ja koulun henkilökunta voi myös osallistua moniammatillisiin palavereihin ja laatia lausuntoja, jotka ovat tärkeitä tietolähteitä tutkivalle taholle. Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa arvostamme tätä yhteistyötä ja näemme sen olennaisena osana lapsen kokonaisvaltaista tukemista.
Mistä saan lähetteen lapsen nepsy-tutkimuksiin?
Lähetteen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin voi saada useita reittejä pitkin, mutta tavallisimmin lähettävänä tahona toimii neuvolalääkäri, terveyskeskuslääkäri tai koululääkäri. Prosessi etenee yleensä seuraavasti:
- Varaa aika lääkärille keskustellaksesi huolistasi
- Valmistaudu kertomaan konkreettisia esimerkkejä lapsen toiminnasta ja haasteista
- Ota mukaan päiväkodin tai koulun mahdolliset kirjalliset havainnot
- Lääkäri arvioi tilanteen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon
Lähetteen saamista helpottaa, jos vanhemmalla on mukana konkreettisia esimerkkejä lapsen käyttäytymisestä eri tilanteissa, tietoa siitä milloin oireet alkoivat ja miten ne ovat kehittyneet sekä miten oireet vaikuttavat perheen arkeen. Myös aiemmat tutkimukset, arviot ja lausunnot kannattaa ottaa mukaan.
Lähetteen jälkeen perhe saa yleensä kutsun erikoissairaanhoidon lastenneurologian, lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle lapsen iästä ja oireista riippuen. Jonotusajat vaihtelevat alueittain, mutta kiireellisissä tapauksissa tutkimuksiin pääsee nopeammin.
Mitä nepsy-tutkimuksissa tapahtuu ja miten niihin voi valmistautua?
Neuropsykiatriset tutkimukset ovat monivaiheinen prosessi, jossa lapsen toimintaa ja kehitystä arvioidaan moniammatillisesti. Tutkimusprosessi alkaa yleensä esitietojen kartoituksella ja etenee tarkempiin tutkimuksiin.
Tyypillinen tutkimusprosessi sisältää:
- Alkukartoitus ja esitietojen kerääminen
- Neuropsykologiset tutkimukset (älyllisten toimintojen, tarkkaavuuden, oppimisen ja muistin arviointi)
- Toimintaterapeutin arvio (motoriset taidot, aistisäätely, toiminnanohjaus)
- Puheterapeutin arvio (kielellisten taitojen arviointi)
- Lääkärin tutkimukset (neurologiset ja fyysiset tutkimukset)
- Palautekeskustelut ja hoitosuunnitelma
Valmistautuminen tutkimuksiin:
- Kerro lapselle ikätasoisesti, että tutkimuksissa selvitetään, miten hänen aivonsa toimivat ja miten häntä voitaisiin parhaiten auttaa
- Korosta, että tutkimukset eivät ole kokeita eikä niissä voi epäonnistua
- Huolehdi, että lapsi on levännyt ja syönyt hyvin tutkimuspäivinä
- Varmista, että lapsi ottaa mahdolliset lääkkeensä normaalisti (ellei toisin ohjeisteta)
- Ota mukaan lapsen mahdolliset apuvälineet ja tutut rauhoittumiskeinot
Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa suosittelemme, että vanhemmat pitävät päiväkirjaa lapsen käyttäytymisestä, haasteista ja vahvuuksista jo ennen tutkimuksia. Tämä auttaa tarjoamaan tutkivalle taholle kattavan kuvan lapsen toiminnasta eri tilanteissa.
Kohti parempaa arkea: miten tukea lasta tutkimusten jälkeen?
Kokonaisvaltainen tuki on avainasemassa nepsy-tutkimusten jälkeen. Tutkimusten päätteeksi laaditaan yksilöllinen kuntoutus- ja tukisuunnitelma, joka huomioi lapsen ja perheen tarpeet.
Tutkimusten jälkeen lapsen tukemiseen voi kuulua:
- Kuntoutus (toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus)
- Päiväkodin tai koulun tukitoimet (erityinen tuki, avustajapalvelut, apuvälineet)
- Perhekuntoutus, kuten meidän Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluiden tarjoama LAKU-perhekuntoutus 7–15-vuotiaille neuropsykiatrisen diagnoosin saaneille lapsille ja heidän perheilleen
- Vanhempainohjaus ja -valmennus
- Vertaistuki lapselle ja perheelle
- Tarvittaessa lääkehoito
Arjessa lapsen tukeminen perustuu vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä haastavien tilanteiden jäsentämiseen. Selkeä päivärytmi, ennakointi, visuaaliset tukikeinot ja positiivinen palaute ovat keskeisiä tukemisen keinoja.
Moniammatillinen yhteistyö kodin, päiväkodin tai koulun ja kuntouttavien tahojen välillä varmistaa, että lapsi saa yhdenmukaista tukea kaikissa ympäristöissä. Säännölliset yhteistyöpalaverit ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä ovat tärkeitä.
Me Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluissa uskomme, että jokainen lapsi voi oppia ja kehittyä omista lähtökohdistaan käsin. Tuemme perheitä löytämään toimivia arjen ratkaisuja ja käytäntöjä, jotka tukevat lapsen kehitystä ja vahvistavat perheen voimavaroja. Neuropsykiatrinen oireilu ei määritä lapsen tulevaisuutta – oikea-aikaisella tuella ja ymmärryksellä voidaan rakentaa polku kohti tasapainoista ja hyvää elämää.
