Toimintaterapia voi auttaa merkittävästi, kun koulussa keskittyminen on vaikeaa. Se ei ole pelkkää harjoittelua, vaan kokonaisvaltaista toimintakyvyn tukemista, jossa selvitetään, miksi keskittyminen on hankalaa ja miten arki saadaan sujumaan paremmin. Alla käymme läpi yleisimmät kysymykset toimintaterapiasta ja sen hyödyistä kouluikäisille lapsille.
Millaisiin keskittymisvaikeuksiin toimintaterapia sopii?
Toimintaterapia sopii lapsille, joilla keskittymisvaikeudet johtuvat esimerkiksi aistitiedon käsittelyn haasteista, toiminnanohjauksen vaikeuksista tai neuropsykiatrisista häiriöistä, kuten ADHD:sta tai autismikirjon häiriöstä. Se on erityisen hyödyllistä silloin, kun vaikeudet näkyvät konkreettisesti kouluarjessa: tehtävien aloittamisessa, paikallaan istumisessa tai siirtymätilanteissa.
Toimintaterapia ei edellytä diagnoosia. Jos lapsi kamppailee jatkuvasti koulutehtävien parissa, unohtaa ohjeet tai väsyy nopeasti, toimintaterapeutti voi arvioida tilanteen ja selvittää taustalla olevat syyt. Erityisesti neuropsykiatrinen kuntoutus on suunnattu lapsille, joilla on kehityksellisiä haasteita, mutta toimintaterapia hyödyttää laajasti erilaisia lapsia.
Miten toimintaterapeutti arvioi lapsen toimintakykyä koulussa?
Toimintaterapeutti arvioi lapsen toimintakykyä koulussa havainnoimalla, haastattelemalla vanhempia ja opettajia sekä käyttämällä standardoituja arviointimenetelmiä. Arviointi keskittyy siihen, miten lapsi selviytyy päivittäisistä koulutehtävistä, vuorovaikutustilanteista ja ympäristön vaatimuksista.
Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa aistitiedon käsittelyä, motorisia taitoja, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Toimintaterapeutti voi myös vierailla koulussa tai pyytää opettajalta kirjallisen kuvauksen lapsen arjesta. Näin saadaan kokonaiskuva siitä, missä tilanteissa vaikeudet ilmenevät ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat. Meillä arviointiin voidaan tarvittaessa yhdistää myös psykologin tai lastenpsykiatrin näkökulma, jolloin lapsen tilannetta tarkastellaan moniammatillisesti.
Mitä toimintaterapiassa käytännössä tehdään?
Toimintaterapiassa tehdään harjoitteita ja toimintoja, jotka vahvistavat lapsen kykyä säädellä vireystilaa, käsitellä aistimuksia ja ohjata omaa toimintaansa. Harjoitteet voivat sisältää leikkiä, liikettä, aistikokemuksia ja arjen taitojen harjoittelua lapselle mielekkäällä tavalla.
Toimintaterapia ei näytä ulkoapäin katsottuna aina ”terapialta”, koska se perustuu lapsen motivaatioon ja lapsilähtöiseen lähestymistapaan. Lapsi saattaa rakentaa, liikkua tai leikkiä, mutta toiminnan taustalla on aina tavoite. Terapeutti muokkaa harjoitteita jatkuvasti lapsen kehityksen mukaan. Vanhemmat saavat myös ohjausta siitä, miten kotona ja koulussa voidaan tukea samoja taitoja.
Kuinka nopeasti toimintaterapia alkaa näkyä kouluarjessa?
Toimintaterapian vaikutukset kouluarjessa alkavat usein näkyä muutaman kuukauden säännöllisen terapian jälkeen, mutta muutos on yksilöllistä. Joillakin lapsilla pienetkin muutokset arjen rakenteessa ja ympäristössä tuottavat nopeita tuloksia, toisilla kehitys etenee hitaammin.
Nopeuteen vaikuttavat lapsen haasteiden laatu ja laajuus, terapian tiheys sekä se, kuinka hyvin koulu ja perhe pystyvät tukemaan opittuja taitoja arjessa. Toimintaterapia ei ole pikaratkaisu, vaan prosessi, jossa muutos rakentuu pikkuhiljaa. Säännöllinen yhteydenpito terapeutin, vanhempien ja koulun välillä nopeuttaa tulosten siirtymistä kouluarkeen.
Voiko toimintaterapiaa saada Kelan tuella?
Kyllä, toimintaterapiaa voi saada Kelan tuella, jos lapsella on lääkärinlausunto ja Kela arvioi kuntoutuksen tarpeelliseksi. Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutettu lapsi voi saada toimintaterapiaa maksutta, kun tietyt kriteerit täyttyvät.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu lapsille, joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi. Lisäksi nuorille on tarjolla Kelan omia kuntoutuspalveluja, kuten NUOTTI-valmennus ja Oma väylä -kuntoutus, jotka tukevat opiskelua ja arjessa selviytymistä. Kuntoutuksen hakeminen käynnistyy yleensä lääkärin tai erikoissairaanhoidon kautta.
Miten koulu ja vanhemmat voivat tukea toimintaterapian vaikutuksia?
Koulu ja vanhemmat voivat tukea toimintaterapian vaikutuksia parhaiten tekemällä tiivistä yhteistyötä terapeutin kanssa ja viemällä opittuja strategioita johdonmukaisesti lapsen arkeen. Terapeutti antaa konkreettisia vinkkejä, joita voidaan soveltaa sekä kotona että luokkahuoneessa.
Koulussa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi istumajärjestelyn muuttamista, taukojen lisäämistä tai tehtäväohjeiden selkeyttämistä. Kotona vanhemmat voivat tukea lapsen itsesäätelytaitoja arjen rutiineilla ja ennakoivalla rakenteella. Mitä johdonmukaisemmin lapsen omassa perheessä ja koulussa toimitaan terapian suuntaviivojen mukaisesti, sitä paremmin taidot siirtyvät oikeisiin tilanteisiin ja juurtuvat osaksi lapsen arkea. Perheille sopii myös LAKU-perhekuntoutus koko perheen tueksi, ja lisätietoja saa ottamalla yhteyttä Aamoksen asiantuntijoihin.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
